Game cerdas cermat

Analysoinut Mobexer

Kun näin Game cerdas cermatin ensimmäisen kerran, ajattelin sitä ennen kaikkea nopeana tietovisapelinä, jota voi pelata ilman suurta valmistelua. Käytössäni se tuntui kuitenkin kiinnostavimmalta juuri jaetulla laitteella: yksi perheenjäsen voi aloittaa kierroksen, toinen jatkaa myöhemmin ja kolmas käyttää peliä omaan tietonsa testaamiseen. Se ei yritä olla monimutkainen strategiapeli, vaan keskittyy kysymyksiin, vastauksiin ja uuden oppimiseen.

Kyseessä on Nofta Studion kehittämä ilmainen triviapeli, jonka ikäraja on PEGI 3. Se sopii siis lähtökohtaisesti hyvin tilanteisiin, joissa samaa puhelinta tai tablettia käyttävät eri-ikäiset ihmiset. Pelin keskiössä on yleissivistyksen ja näkemyksen kartuttaminen, mutta käytännössä sen arvo riippuu paljon siitä, miten sitä käyttää. Minulle se toimii parhaiten lyhyenä ajattelutaukona, yhteisenä kyselyhetkenä tai tapana huomata, mistä aiheista omat tiedot ovat yllättävän hatarat.

Ensivaikutelma: helppo aloittaa, parempi yhdessä

Game cerdas cermatin perusidea on helppo ymmärtää: vastaan tulee tietovisatyyppisiä tehtäviä, ja pelaaja yrittää valita oikean vastauksen. Tämä tekee aloittamisesta vaivatonta myös silloin, kun pelaaja ei yleensä innostu peleistä. En joutunut opettelemaan monimutkaisia sääntöjä tai rakentamaan hahmoa ennen kuin pääsin itse asiaan.

Pidän erityisesti siitä, että peliä voi lähestyä oppimisen kautta. Väärä vastaus ei tunnu pelkältä epäonnistumiselta, vaan se paljastaa nopeasti, missä omissa tiedoissa on aukko. Tällainen rakenne sopii lapselle, joka haluaa kokeilla tietojaan, mutta myös aikuiselle, joka huomaa muistavansa esimerkiksi historian, luonnontieteiden tai maantiedon asioita huonommin kuin kuvitteli.

Peli on saanut keskimäärin arvosanan 4,3 noin 4 100 arvioinnista, ja sitä on asennettu yli miljoona kertaa. Nämä luvut eivät yksin ratkaise, sopiiko peli juuri sinulle, mutta ne kertovat siitä, että kyse ei ole aivan marginaalisesta kokeilusta. Nykyinen versio on 5.2.2, ja se toimii vähintään Android 7.0 -käyttöjärjestelmällä.

Ilmaisuus madaltaa kokeilukynnystä huomattavasti. Jos haluan antaa lapselle tai vieraalle nopeasti tekemistä ilman ostosta, peli on helppo vaihtoehto. Samalla ilmainen peli ei automaattisesti tarkoita, että se korvaisi perusteellisen oppimissovelluksen. Game cerdas cermat on ennen kaikkea kevyt tietovisa, ei kurssimainen opiskelutyökalu.

Jaettu puhelin tai tabletti muuttaa käyttötapaa

Oma kiinnostavin käyttötapani oli yhteinen tabletti olohuoneessa. Kun laite on kaikkien ulottuvilla, peliä ei tarvitse ajatella henkilökohtaisena harrastuksena. Yksi voi lukea kysymyksen ääneen, muut ehdottavat vastauksia ja lopuksi tarkistetaan, kuka osui oikeaan. Tässä muodossa peli synnyttää keskustelua paremmin kuin silloin, kun jokainen pelaa hiljaa omalla näytöllään.

Jaetussa käytössä kannattaa kuitenkin sopia, kuka vastaa ja milloin. Jos nopein pelaaja napauttaa vaihtoehdon ennen kuin muut ehtivät miettiä, yhteinen tietovisa muuttuu helposti yhden henkilön suoritukseksi. Meillä toimivin tapa oli antaa kaikille pieni miettimisaika ja vaihtaa lukijaa vuorotellen. Näin peli ei suosinut vain sitä, joka lukee nopeimmin tai tuntee aiheen parhaiten.

Toinen käytännöllinen havainto on, että peli toimii hyvin lyhyissä jaksoissa. Sitä ei tarvitse varata koko illaksi. Kymmenen minuutin kierros ruokailun jälkeen tai odotustilanteessa on usein sopivampi kuin pitkä sessio, jossa kysymykset alkavat tuntua toistuvilta. Tämä tekee siitä käyttökelpoisen myös silloin, kun perheen aikataulut eivät osu täydellisesti yhteen.

Aloitus kannattaa rajata laitteen ja käyttäjän mukaan

Ennen kuin annan pelin lapsen käyttöön, tarkistan ensin itse laitteen yleiset asetukset ja sen, kuka laitetta käyttää. Tämä ei johdu siitä, että peli itsessään olisi raskas tai sopimaton. PEGI 3 -ikämerkintä kertoo sen olevan nuorillekin sopiva. Jaetulla puhelimella on silti aina hyvä erottaa pelin käyttö muista laitteen asioista, kuten viesteistä, kuvista ja henkilökohtaisista sovelluksista.

Game cerdas cermat ei muuttunut käsissäni perhehallinnan työkaluksi, joten en odottaisi siltä erillisiä profiileja, lasten aikarajoja tai vanhempien raportteja. Jos tarvitset tarkkaa käyttöajan valvontaa, se kannattaa järjestää käyttöjärjestelmän omilla asetuksilla tai laitteen erillisellä käyttäjätilillä, jos sellainen on käytettävissä. Tätä peliä kannattaa kohdella yhtenä sovelluksena, ei koko laitteen hallintakeskuksena.

Yhteisellä laitteella on myös järkevää päättää, pelataanko omaa tulosta tavoitellen vai vain yhdessä keskustellen. Jos kaikki käyttävät samaa pelinäkymää, tulosten henkilökohtainen seuranta ei välttämättä ole yhtä selkeää kuin omalla laitteella. Siksi suosittelen jaetussa käytössä enemmän suullista vuorottelua kuin kilpailua siitä, kuka kerää parhaat pisteet.

Jos lapsi käyttää peliä yksin, ensimmäinen kierros kannattaa pelata yhdessä. Samalla näkee, ovatko kysymysten sanamuodot hänelle helppoja ja ymmärtääkö hän, miksi vastaus oli oikein tai väärin. Tämä on hyödyllisempää kuin pelkkä tuloksen tarkistaminen, sillä tietovisan oppimisarvo syntyy usein keskustelusta vastauksen ympärillä.

Koordinointi tekee tavallisesta visasta paremman

Game cerdas cermatin vahvuus jaetussa käytössä ei ole mikään erillinen perhetoiminto, vaan se, että kysymykset tarjoavat valmiin keskustelunaiheen. Kun joku ei tiedä vastausta, toinen voi perustella omaa arvaustaan. Aikuinen voi selittää lapselle taustaa, ja lapsi voi puolestaan yllättää aikuisen muistamalla jonkin koulussa oppimansa asian.

Meidän käytössämme toimi parhaiten pieni “juontajan” rooli. Yksi henkilö luki kysymyksen, kaikki vastasivat ensin ilman huutelua ja vasta sen jälkeen valinta tehtiin. Tällä tavalla peli ei palkinnut ainoastaan nopeaa napautusta. Se myös paljasti, kuka todella tiesi vastauksen ja kuka vain seurasi muiden reaktioita.

Toinen hyvä tapa on pitää väärät vastaukset mukana keskustelussa. Jos vaihtoehdoista yksi vaikuttaa aluksi uskottavalta mutta osoittautuu vääräksi, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mikä teki siitä houkuttelevan. Tällainen pieni päättelyharjoitus antaa pelille enemmän sisältöä kuin jatkuva siirtyminen seuraavaan kysymykseen.

Jaetulla laitteella kannattaa myös sopia, ettei kukaan muuta asetuksia tai aloita uutta kierrosta kesken toisen pelin. Tämä kuulostaa pieneltä asialta, mutta juuri tällainen koordinointi ratkaisee, tuntuuko yhteinen käyttö sujuvalta. Peli itsessään on helppo, mutta jaettu laite tarvitsee selkeät vuorot.

Jos perheessä on eri tasoisia pelaajia, en tekisi jokaisesta kierroksesta kilpailua. Aikuinen voi esimerkiksi perustella vastauksensa ääneen, kun taas lapsi saa rauhassa arvata. Näin tietovisa pysyy kannustavana. Jos vahvin pelaaja korjaa kaikki muut heti, heikommat osallistujat menettävät nopeasti kiinnostuksensa.

Ikämerkintä ei poista aikuisen järkevää roolia

PEGI 3 tekee pelistä luontevan vaihtoehdon nuorelle käyttäjälle, mutta ikämerkintää ei pidä tulkita lupaukseksi siitä, että jokainen kysymys olisi juuri tietyn lapsen tasolla. Nuori pelaaja voi osata osan aiheista hyvin ja törmätä toisissa sanoihin tai käsitteisiin, joita ei vielä tunne. Silloin aikuisen apu tekee kokemuksesta paljon paremman.

Minusta peli sopii erityisen hyvin lapselle, joka pitää kysellä “miksi?” ja “miten tämä tiedetään?”. Se ei ole parhaimmillaan lapselle, joka tarvitsee jatkuvaa tarinaa, hahmoja tai palkintoja pysyäkseen mukana. Jos lapsi kyllästyy nopeasti pelkkiin kysymyksiin, tämä voi tuntua liian koulumaiselta, vaikka sen tarkoitus onkin olla viihdyttävä.

Luottamuksen kannalta on hyvä muistaa, ettei väärä vastaus ole merkki huonosta osaamisesta. Tietovisassa on aina aiheita, joita ei ole vielä tullut vastaan. Yhteisessä käytössä kannattaa välttää ivailua ja antaa jokaisen perustella ajatuksensa. Tämä on yksi syy siihen, miksi pidän pelistä enemmän keskustelun välineenä kuin tiukkana perheensisäisenä kilpailuna.

Aikuiselle peli tarjoaa toisenlaisen hyödyn. Sen avulla voi huomata, millaisia kysymyksiä lapsi pitää kiinnostavina ja missä kohdissa hän tarvitsee selitystä. Se ei anna minulle kattavaa kuvaa oppimisesta, eikä sitä pidä käyttää koulusuorituksen mittarina, mutta se voi avata luonnollisen keskustelun koulussa käsitellyistä aiheista.

Kysymysten maailma, ääni ja pelin rytmi

Tässä osiossa tarkastelen, miten kysymysten pelkistetty ympäristö jättää tilaa omille mielikuville ja keskustelulle sekä millaiseen käyttöhetkeen pelin hillitty rytmi sopii. Samalla nostan esiin käytännön keinon pitää yhteinen kierros tasapuolisena: jokainen saa ensin muodostaa oman vastauksensa ennen kuin kukaan valitsee vaihtoehtoa.

Yleistieto toimii paremmin keskustelun kuin oppitunnin muodossa

Pelin maailma rakentuu kysymyksistä eikä erillisestä tarinasta tai näyttävästä ympäristöstä. Tällainen pelkistys sopii sen tarkoitukseen: huomio pysyy siinä, mitä kysytään ja millä perusteella vastausta lähdetään valitsemaan. Minulle tämä tekee kokemuksesta selkeän, mutta samalla visuaalinen puoli ei ole syy avata peliä. Jos haen maailmaa, jossa tutkitaan paikkoja tai seurataan hahmoja, valitsen toisenlaisen pelin.

Kysymysten teemat antavat silti mielikuvitukselle tilaa. Kun aiheena on jokin vieras maa, luonnontieteellinen ilmiö tai historian yksityiskohta, ruudulla näkyvä tehtävä voi olla vain lähtökohta pidemmälle keskustelulle. Olen huomannut, että hyvä tapa on pysähtyä kiinnostavan kysymyksen jälkeen ja pyytää jokaista kertomaan, mitä muuta aiheesta tulee mieleen. Näin sisältö tuntuu elävämmältä ilman, että peliä tarvitsee esittää oppikirjana.

Kannattaa myös vaihtaa vastausvuoroa sen mukaan, kuka tuntee käsiteltävän aiheen parhaiten. Jos yksi pelaaja saa aina päättää, syntyy helposti vaikutelma, että tietovisa testaa vain hänen vahvuuksiaan. Kun joku toinen saa ensin arvata, kysymyksestä tulee yhteinen ongelma eikä pelkkä nopeustesti. Tämä pieni järjestely tasapainottaa kokemusta etenkin eri-ikäisten seurassa.

Äänellinen tunnelma ei korvaa kysymysten selkeyttä

Tietovisassa äänen tehtävä on mielestäni tukea rytmiä, ei viedä huomiota itse kysymyksiltä. Game cerdas cermatin kaltaisessa pelissä tärkeintä on, että kysymys ja vastausvaihtoehdot ehditään lukea rauhassa. Jos pelaan yhdessä muiden kanssa, luen tekstin ääneen ja pidän pienen tauon ennen valintaa; näin mahdollinen pelin oma äänimaailma ei määrää koko seurueen tahtia.

En rakentaisi pelin viehätystä ääniefektien varaan. Se on ennemmin hiljainen, keskittymistä vaativa ajanviete kuin audiovisuaalinen show. Tämä on etu silloin, kun pelaan olohuoneessa tai julkisessa odotustilassa enkä halua, että peli hallitsee koko tilannetta. Samalla se tarkoittaa, ettei ääni yksin pidä mukana pelaajaa, joka kaipaa jatkuvaa toimintaa ja vahvaa tunnelmaa.

Jos kysymyksen sanamuoto tuntuu hankalalta, pysähdyn lukemaan sen uudestaan sen sijaan, että valitsisin nopeasti. Varsinkin lapsen kanssa ääneen lukeminen auttaa huomaamaan, johtuuko epäröinti tiedon puutteesta vai siitä, ettei kysymys ole vielä täysin selvä. Tämä on käytännön tapa saada enemmän irti yhdestä tehtävästä ilman, että oletan pelin tarjoavan erillisiä selityksiä tai opetustyökaluja.

Vauhti kannattaa pitää omissa käsissä

Pelimuoto houkuttelee etenemään kysymyksestä toiseen, mutta minusta sen paras rytmi syntyy, kun pelaaja päättää itse, kuinka paljon aikaa yhdelle kierrokselle antaa. Lyhyt pelituokio sopii aamun odotteluun tai siihen, että ruoka valmistuu; pidemmässä käytössä tauko auttaa pitämään ajatuksen mukana. Jos pelaan seurassa, sovimme ennen aloittamista, että vastausta ei napauteta heti ensimmäisen arvauksen jälkeen.

Tämä on myös pieni mutta hyödyllinen tapa tehdä tietovisasta reilumpi. Nopea lukija ei saa automaattisesti etua, kun kaikki kuulevat kysymyksen ensin ja miettivät hetken hiljaa. Yksin pelatessa samaa voi soveltaa peittämällä vastausvaihtoehdot hetkeksi tai muodostamalla oman arvauksen ennen niiden lukemista. Silloin huomaan paremmin, tiesinkö asian jo ennestään vai tunnistinko oikean vaihtoehdon vasta muiden vihjeiden perusteella.

Miten se vertautuu muihin tietovisoihin?

Perinteiseen tietovisaan verrattuna Game cerdas cermat on vaivattomampi, koska kysymykset ovat valmiina näytöllä eikä kukaan tarvitse erillistä kysymyslistaa. Se sopii tilanteeseen, jossa halutaan aloittaa heti. Toisaalta pöytäpelin etuna on usein parempi sosiaalinen rakenne: kaikki näkevät vuoronsa ja kilpailun etenemisen samalla tavalla.

Hakukoneeseen verrattuna peli on tarkoituksellisesti rajatumpi. Hakemalla voi selvittää minkä tahansa asian, mutta silloin käyttäjä päättää itse, mitä opiskelee. Tietovisa taas pakottaa kohtaamaan myös aiheita, joita ei olisi oma-aloitteisesti etsinyt. Tämä tekee siitä hyvän satunnaiseen yleissivistyksen harjoitteluun, mutta huonomman vaihtoehdon, jos haluan oppia järjestelmällisesti yhden tietyn aineen.

Oppimissovelluksiin verrattuna Game cerdas cermat tuntuu kevyemmältä. En odottaisi siltä oppituntien rakennetta, henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tai perusteellista palautetta. Sen vahvuus on nopeus ja matala kynnys. Jos tavoitteena on valmistautua kokeeseen, tarvitsen rinnalle kirjan, opettajan materiaalit tai sovelluksen, joka etenee selkeän opetussuunnitelman mukaan.

Moninpeliin keskittyvään kilpailupeliin verrattuna tämä on rauhallisempi valinta. Se ei tarvitse samaa kilpailuasetelmaa toimiakseen. Siksi se sopii paremmin perheelle, jossa pelaajien ikä ja tietotaso vaihtelevat. Jos taas etsit reaaliaikaista jännitystä, vastustajia ja näyttävää pelimekaniikkaa, tämä voi tuntua liian yksinkertaiselta.

Missä käyttö tökkää?

Rehellisesti sanottuna tietovisamuoto alkaa helposti toistaa itseään, jos sitä käyttää liian pitkiä aikoja kerrallaan. Peli saa parhaat puolensa esiin pieninä annoksina. Kun samaa rakennetta jatkaa ilman taukoa, oppimisen tunne voi vaihtua pelkäksi oikeiden vaihtoehtojen metsästämiseksi.

Toinen rajoitus liittyy osaamistasojen eroon. Aikuinen voi hallita osan kysymyksistä selvästi lasta paremmin, eikä peli itsessään ratkaise tätä epätasapainoa. Siksi yhteinen sääntö, jossa vastauksesta pitää myös kertoa perustelu, on tärkeä. Muuten voittaja on usein se, jolla on eniten aiempaa tietoa, ei se, joka oppii eniten.

En myöskään pitäisi sitä ainoana digitaalisen oppimisen välineenä. Tietovisa voi herättää uteliaisuuden, mutta yksi kysymys ei vielä muodosta kokonaisuutta. Jos vastaus kiinnostaa, kannattaa jatkaa keskustelua tai etsiä aiheesta luotettava selitys erikseen. Peli toimii hyvänä lähtölaukauksena, ei täydellisenä oppikirjana.

Jaetulla laitteella käytön suurin käytännön haaste on käyttäjien rajojen sopiminen. Jos kaikki pelaavat ilman vuoroja, kokemus voi muuttua sekavaksi. Jos taas yksi henkilö omii laitteen ja vastaa jokaiseen kysymykseen, muut jäävät katsojiksi. Tämä ei ole sovelluksen tekninen vika, mutta se vaikuttaa suoraan siihen, millaisena peli koetaan kotona.

Käytännöllinen tapa ottaa peli osaksi arkea

Suosittelen aloittamaan yhdellä lyhyellä yhteisellä kierroksella ja sopimaan etukäteen, että jokainen saa vastata ainakin kerran. Sen jälkeen voi päättää, halutaanko pelata uudestaan heti vai palata peliin myöhemmin. Tämä ehkäisee sitä, että sovellus tuntuu uudelta velvollisuudelta.

Jos tarkoitus on oppia, kirjoittaisin kiinnostavat tai vaikeat aiheet muistiin pelin ulkopuolelle. Yksi kysymys voi paljastaa esimerkiksi sen, että lapsi haluaa tietää lisää maasta, eläimestä tai historiallisesta tapahtumasta. Näin peli ei jää irralliseksi napautteluksi, vaan siitä voi rakentaa pienen jatkotutkimuksen.

Jos tarkoitus on vain viettää aikaa, jättäisin pisteet vähemmälle huomiolle. Hauskin hetki ei välttämättä synny täydellisestä tuloksesta, vaan siitä, että joku perustelee oudon kuuloisen arvauksensa ja muut huomaavat sen olevan sittenkin järkevä. Tällaisessa käytössä peli on parhaimmillaan yhteisenä keskustelun avaajana.

Omalla laitteella pelaavalle suosittelen rauhallista paikkaa ja lyhyttä tavoitetta: esimerkiksi muutama kysymys kerrallaan. Jaetulla laitteella taas tärkeintä on vuorottelu. Nämä kaksi käyttötapaa ovat erilaisia, vaikka sovellus pysyy samana.

Kenelle suosittelen ja kenelle en?

Suosittelen tätä peliä perheelle, joka haluaa helposti lähestyttävän tietovisan yhteiseen hetkeen. Se sopii myös lapselle, joka pitää kysymyksistä ja haluaa testata omaa tietämystään ilman monimutkaisia pelisääntöjä. Aikuiselle se on mukava tapa virkistää yleissivistystä ja löytää aiheita, joista voi keskustella yhdessä.

Se on hyvä valinta myös silloin, kun haluat ilmaisen kokeilun etkä halua sitoutua maksulliseen sovellukseen. Nofta Studion peli on helppo ottaa käyttöön ja sen PEGI 3 -ikämerkintä tekee siitä luontevan vaihtoehdon jaettuun kotiympäristöön, kun laitteen muu käyttö on järjestetty järkevästi.

Jättäisin sen väliin, jos etsit syvällistä opiskelua, tarkkaa edistymisen seurantaa tai vahvaa moninpelikilpailua. Samoin erittäin visuaalista toimintaa kaipaava pelaaja voi kyllästyä nopeasti. Tämän pelin arvo ei ole näyttävyydessä, vaan siinä, että kysymykset saavat sinut pysähtymään hetkeksi ja ajattelemaan.

Iltahetki näyttää, kenelle tämä toimii

Kuvitellaan tavallinen arki-ilta, jolloin ruoka on syöty mutta kukaan ei vielä halua aloittaa seuraavaa tekemistä. Tällaisessa välissä peli sopii hyvin yhteiselle tabletille: yksi lukee kysymyksen, muut miettivät oman vastauksensa, ja vasta sitten päätetään vaihtoehto. Jos kysymys herättää uteliaisuutta, keskusteluun voi käyttää enemmän aikaa kuin itse napautukseen. Jos taas kaikki ovat väsyneitä, kierroksen voi jättää lyhyeksi ilman että peliä tarvitsee suunnitella etukäteen.

Yksin pelaavalle sopiva hetki on erilainen. Bussissa tai odotushuoneessa muutama tehtävä voi olla mielekästä ajanvietettä, mutta tekstin lukemiseen tarvitaan sen verran huomiota, ettei peli ole paras valinta jokaiseen kiireiseen tilanteeseen. Minusta käytännöllinen tapa on avata se silloin, kun pystyy keskittymään hetken, eikä yrittää pelata samalla kun tekee jotakin muuta. Näin kysymykset eivät muutu taustahälyksi.

Juuri tällaiset tilanteet erottavat sen tavallisesta videosta tai satunnaisesta puhelimen selailusta: pelaajan täytyy tehdä oma arvaus. Vastapainoksi peli ei tarjoa samaa tarinallista vetoa kuin seikkailupeli eikä välttämättä samanlaista sosiaalista rakennetta kuin lautapeli. Valinta riippuu siitä, haluaako tältä hetkeltä nopeaa ajattelua, yhdessäoloa vai vahvaa pelimaailmaa.

Hyödyllinen valinta oikealla odotuksella

Minun lopullinen arvioni on, että Game cerdas cermat toimii parhaiten lyhyenä, yhteisenä tietovisahetkenä. Ilmaisena pelinä se tarjoaa riittävän matalan kynnyksen kokeiluun, ja sen oppimista tukeva idea on aidosti hyödyllinen, kun vastauksista keskustellaan. Se ei korvaa oppikirjaa, eikä se ratkaise jaetun laitteen käyttäjähallintaa, mutta oikein käytettynä se tuo kotiin helpon tavan kysyä, arvata ja oppia yhdessä.

Jos haluat pelin, jonka voi avata nopeasti ruokapöydän jälkeen, yhteisellä tabletilla tai rauhallisena hetkenä yksin, pidän sitä kokeilemisen arvoisena. Pidä kierrokset sopivan lyhyinä, anna kaikille tilaa vastata ja jatka kiinnostavista aiheista pelin ulkopuolella. Silloin trivia ja oppiminen eivät jää pelkäksi tulokseksi näytöllä, vaan muuttuvat aidoksi yhteiseksi tekemiseksi.