Guitar Indonesia Hero

Analysoija Mobexer

Jos haluat kokeilla musiikkipeliä, jossa kitaramainen ohjaaminen yhdistyy rytmitajuun, Guitar Indonesia Hero on kiinnostava ja helposti lähestyttävä vaihtoehto. Minun kokemukseni perusteella sen idea on heti ymmärrettävä: tarkoitus on reagoida musiikin tahtiin ja pitää oma toiminta mukana kappaleen kulussa. Se ei tunnu perinteiseltä kitaransoiton opetusohjelmalta, vaan kevyeltä peliltä, jossa onnistuminen perustuu ajoitukseen, keskittymiseen ja siihen, että kädet pysyvät rytmissä.

Peli kuuluu musiikkipelien joukkoon, ja sen on tehnyt Tanpa Sarjana S1. Se on ilmainen, joten kokeileminen ei vaadi ostopäätöstä heti alussa. Ikärajaksi on merkitty PEGI 3, mikä sopii sen rentoon perusideaan. Sovellus on saanut keskimäärin 4,5 tähteä noin 2,2 tuhannen arvioinnin perusteella, ja sitä on asennettu yli 100 tuhatta kertaa. Nämä luvut eivät yksin ratkaise laatua, mutta ne kertovat, että peli on löytänyt yleisönsä.

Millainen ensimmäinen pelikerta on?

Ensimmäisellä käynnistyksellä kannattaa ajatella Guitar Indonesia Heroa ennen kaikkea rytmireaktion harjoitteluna. En lähtisi odottamaan monipuolista kitarasimulaattoria, jossa opetellaan oikeita sointuja tai rakennetaan omaa musiikkia. Sen vahvuus on paljon yksinkertaisempi: peli antaa tekemistä musiikin ympärille ja tekee tahdissa pysymisestä pelillisen tavoitteen.

Ensimmäinen onnistuminen syntyy yleensä siitä, että en yritä tehdä liikaa kerralla. Kun musiikki alkaa, huomio kannattaa pitää siinä, milloin ohjaus vaatii reaktiota, eikä omassa pistemäärässä. Alussa on houkuttelevaa seurata jokaista ruudun tapahtumaa liian tarkasti, mutta silloin rytmi katoaa helposti. Parempi tapa on kuunnella kappaletta, katsoa seuraavaa kohtaa ajoissa ja tehdä liike rauhallisesti.

Jos olet pelannut aiemmin rytmipelejä, perusajatus tuntuu tutulta. Erona on kitaramainen tunnelma, joka tekee kokemuksesta erilaisen kuin tavallinen napauttelupeli. Jos taas et ole tottunut musiikkipeleihin, ensimmäinen kierros voi tuntua hieman sekavalta. Se ei tarkoita, että peli olisi liian vaikea, vaan että silmien, käsien ja kuulon pitää oppia toimimaan yhdessä.

Ensimmäinen käytännön vinkkini on pelata aluksi ilman tavoitetta täydellisestä suorituksesta. Keskity siihen, että pysyt mukana yhden kokonaisen kappaleen tai kierroksen ajan. Kun rytmin seuraaminen alkaa tuntua luonnollisemmalta, tarkkuutta on paljon helpompi parantaa kuin silloin, jos yrität heti korjata jokaista yksittäistä virhettä.

Asennuksen jälkeen kannattaa edetä rauhassa

Peli toimii Android-laitteella, jonka käyttöjärjestelmä on vähintään versio 6.0. Tämä tekee siitä saavutettavan myös monille vanhemmille puhelimille, vaikka käytännön sujuvuus riippuu tietenkin laitteen kunnosta ja siitä, miten paljon muita sovelluksia on samaan aikaan käynnissä. Minä sulkisin turhat taustalla olevat sovellukset ennen pelaamista, etenkin jos puhelin on vanhempi tai musiikki tuntuu reagoivan viiveellä.

Nykyinen versio on 7.8. Kun peli on asennettu, ensimmäinen järkevä vaihe on tutustua ohjaukseen ennen kuin alat tavoitella korkeaa tulosta. En painaisi nopeasti kaikkia näkyviä painikkeita tai yrittäisi arvata pelin logiikkaa. Rytmipeleissä pieni väärinymmärrys alussa voi tuntua suurelta vaikeudelta, vaikka todellinen ongelma olisi vain se, ettei ohjaimen ajoitus ole vielä selvä.

Jos sovellus pyytää maksua Playn kautta, ilmoitettu hinta on 0,49 euroa. Peli on kuitenkin luokiteltu ilmaiseksi, joten kokeilun voi aloittaa ilman tavallista ostohintaa. Tämä on hyvä huomioida käytännössä: jos jokin maksullinen toiminto tulee vastaan, tarkista rauhassa, mitä olet painamassa, äläkä oleta sen olevan välttämätön peruspelaamiselle.

Ensimmäinen asennus kannattaa tehdä vakaassa ympäristössä, ei esimerkiksi silloin, kun olet lähdössä ulos ja puhelimen yhteys tai akku on epävarma. Kun peli on kerran avattu ja perusohjaus kokeiltu, sen pariin on helppo palata lyhyiksi hetkiksi. Juuri tässä lyhyen pelisession luonteessa on yksi sen parhaista puolista.

Näin saavutat ensimmäisen oikean onnistumisen

Minulle ensimmäinen merkityksellinen onnistuminen ei ollut korkein mahdollinen tulos, vaan se hetki, jolloin pystyin ennakoimaan seuraavan reaktion musiikin perusteella. Siihen auttoi kolme asiaa: pidin puhelimen vakaasti käsissä, en vaihtanut asentoa kesken kierroksen ja kuuntelin rytmiä sen sijaan, että olisin tuijottanut vain ohjaimia.

Puhelimen pitäminen vakaana kuulostaa pieneltä asialta, mutta sillä on merkitystä. Jos kädet vaihtavat paikkaa tai näyttö liikkuu jatkuvasti, ajoitus kärsii. Kokeile istua pöydän ääressä tai nojata puhelin kevyesti sormia vasten niin, että näet ruudun kokonaan. En suosittelisi ensimmäistä harjoittelua kävellessä, julkisissa kulkuvälineissä tai tilanteessa, jossa huomio on jaettava muualle.

Toinen hyödyllinen tapa on pelata samaa kohtaa uudelleen heti yhden epäonnistuneen kierroksen jälkeen. Silloin muistat, missä rytmi alkoi hajota, ja voit valmistautua siihen ennen seuraavaa yritystä. Jos vaihdat jatkuvasti eri kappaleiden tai tilanteiden välillä, et välttämättä huomaa, mikä tarkalleen paranee. Toisto tekee pelin ajoituksesta konkreettisemman.

Kolmas vinkki liittyy ääneen. Jos pelaat täysin äänettömästi, joudut luottamaan enemmän visuaalisiin merkkeihin, ja silloin kokemus voi tuntua vaikeammalta kuin sen pitäisi. Kuulokkeet tai kohtuullinen äänenvoimakkuus voivat auttaa kuulemaan tahdin paremmin, mutta liian voimakas ääni ei tee ajoituksesta tarkempaa. Tavoite on kuulla musiikki selvästi, ei peittää muuta ympäristöä.

Kun ensimmäinen onnistuminen tulee, älä vaihda heti vaikeampaan tapaan pelata tai ala jahdata täydellistä sarjaa. Kokeile ensin toistaa onnistunut suoritus ja selvittää, oliko se hallittu vai pelkkä hyvä arvaus. Tämä ero on tärkeä: hallittu ajoitus siirtyy seuraaville kierroksille, sattuma ei.

Mikä voi hämmentää uutta pelaajaa?

Yleisin hämmennys liittyy siihen, että peli näyttää kitarapeliltä, mutta sitä ei pidä lähestyä oikean kitaran harjoitteluna. Jos odotat sormitusten, sointujen tai nuottien opettamista, saatat pettyä. Tässä kokemuksessa keskeistä on musiikin rytmiin reagoiminen. Se tekee pelistä hauskan, mutta samalla sen käyttöarvo muusikolle on erilainen kuin varsinaisella soittoharjoittelulla.

Toinen mahdollinen sekaannus syntyy silloin, kun pelaaja yrittää painaa tai liikuttaa ohjausta musiikin jokaisella iskulla. Kaikki kuultavat äänet eivät välttämättä tarkoita omaa toimintaa. Siksi kannattaa seurata, millainen toistuva rytmikuvio liittyy pelin reaktioihin. Kun opit erottamaan taustalla olevan musiikin ja toimintaan liittyvän ajoituksen, ruutu ei tunnu enää yhtä kiireiseltä.

Jos reaktio tuntuu myöhästyvän, älä päättele heti, että oma rytmitajusi on huono. Tarkista ensin, pidätkö puhelinta epävakaasti, kuuletko musiikin kunnolla ja onko laite kuormittunut. Myös se, että katsot ohjainta liian myöhään, voi näyttää viiveeltä. Minä katsoisin ensin seuraavaa kohtaa hieman ennakoivasti ja pitäisin oman liikkeen lyhyenä.

Pelissä voi olla myös houkutus pelata liian pitkiä jaksoja putkeen. Rytmipeli väsyttää silmiä ja keskittymistä yllättävän nopeasti, vaikka yksittäinen kierros olisi lyhyt. Jos alat tehdä virheitä kohdissa, jotka aiemmin onnistuivat, tauko on usein hyödyllisempi kuin uusi yritys. Lyhyt tauko palauttaa ajoituksen paremmin kuin turhautunut toistaminen.

Kenelle tämä peli sopii parhaiten?

Guitar Indonesia Hero sopii minusta parhaiten pelaajalle, joka haluaa kevyen musiikkipelin ilman pitkää opetteluvaihetta. Se toimii hyvin lyhyenä ajanvietteenä, esimerkiksi silloin kun haluat pelata muutaman kierroksen illalla tai pitää pienen tauon muun tekemisen lomassa. Rytmiin reagoiminen antaa tekemiselle enemmän sisältöä kuin pelkkä satunnainen napauttelu, mutta peli ei vaadi sitoutumista pitkään tarinaan.

Se voi sopia myös perheessä kokeiltavaksi, koska ikäraja on PEGI 3 ja perusidea on helposti selitettävissä. Nuorempi pelaaja tarvitsee silti aikuisen apua laitteen käytössä ja mahdollisten Playn kautta veloitettavien ostojen kanssa. Ilmaisuus ei tarkoita, että jokainen ruudulle tuleva painike olisi automaattisesti vain pelin jatkamista varten, joten maksuihin kannattaa suhtautua huolellisesti.

Musiikkipelien harrastajalle tämä on hyvä vaihtelu, jos tavalliset rytminapauttelut alkavat tuntua yksipuolisilta. Kitaramainen lähestymistapa antaa tekemiselle oman ilmeensä. Se ei kuitenkaan todennäköisesti riitä pelaajalle, joka etsii laajaa kappalelistaa, syvää etenemisjärjestelmää tai tarkkaa soittimen simulointia. Tällöin erillinen rytmipeli tai oikean soittimen harjoitteluun tarkoitettu sovellus voi olla parempi valinta.

Myös kilpailuhenkinen pelaaja kannattaa huomioida erikseen. Jos tärkeintä on jatkuvasti verrata tuloksia, kehittää tarkkaa suorituskykyä ja saada paljon erilaisia pelitiloja, tämän pelin kevyt rakenne voi tuntua rajalliselta. Minä suosittelisin sitä ennemmin rentoon harjoitteluun ja musiikin mukana pysymiseen kuin pitkäaikaiseksi pääpeliksi.

Miten se eroaa tavallisista vaihtoehdoista?

Perinteiseen musiikkipeliin verrattuna Guitar Indonesia Hero tuntuu enemmän kitarateemaiselta reaktiopeliltä kuin pelkältä ruudun napauttamiselta. Tämä ero on pieni mutta merkittävä: omalla toiminnalla on selkeämpi yhteys siihen, että ikään kuin soitat mukana. Tunnelma syntyy ennen kaikkea ohjaustavasta, ei siitä, että sovellus opettaisi sinulle oikeaa kitaratekniikkaa.

Oikeaan kitaraan verrattuna peli on tietenkin paljon helpompi aloittaa. Sinun ei tarvitse virittää soitinta, opetella sormien asentoja tai rakentaa harjoitusrutiinia ennen ensimmäistä yritystä. Vastineeksi et kehitä sormivoimaa, sointuosaamista tai varsinaista soittotaitoa samalla tavalla. Siksi pitäisin sitä musiikillisena pelinä, en soitonopiskelun korvikkeena.

Tavalliseen rentoon mobiilipeliin verrattuna tässä on enemmän hyötyä siitä, että kuuntelet aktiivisesti. Se voi tehdä lyhyestäkin pelisessiosta keskittyneemmän. Toisaalta juuri musiikin seuraaminen tarkoittaa, että peli ei ole yhtä mukava, jos haluat pelata täysin äänettömästi tai samalla katsoa jotakin muuta. Sen parhaat puolet vaativat, että annat sille edes hetken täyden huomiosi.

Ilmainen aloitus vaikuttaa myös vertailuun. Kynnys kokeilla on matala, mutta mahdollinen Playn kautta veloitettava 0,49 euron maksu kannattaa tarkistaa ennen hyväksymistä. Minulle tämä ei olisi este, jos maksullinen toiminto tuntuu aidosti hyödylliseltä, mutta en maksaisi vain siksi, että haluan kiirehtiä ensimmäisten kierrosten ohitse.

Seuraava askel: tee pelaamisesta oma rutiinisi

Kun perusohjaus on tullut tutuksi, seuraava askel on rakentaa pieni oma rutiini. Pelaa ensin yksi kierros keskittyen rytmiin, pidä tarvittaessa lyhyt tauko ja kokeile sitten samaa uudelleen. Tällä tavalla huomaat, paraneeko ajoitus oikeasti vai reagoitko vain sattumanvaraisesti. Rutiini on hyödyllisempi kuin pitkä, väsynyt pelisessio.

Voit myös käyttää peliä lämmittelynä ennen muuta musiikkiaiheista tekemistä. Jos olet menossa soittamaan kitaraa, laulamaan tai harjoittelemaan rytmiä, muutama rauhallinen kierros voi auttaa suuntaamaan huomion kuuntelemiseen. En kuitenkaan käyttäisi sitä varsinaisen harjoittelun korvaajana, sillä pelin onnistuminen ei kerro, hallitsetko oikean soittimen tekniikkaa.

Jos pelaat lapsen kanssa, hyvä tapa on antaa hänen ensin kuunnella ja katsella yksi kierros ilman painetta onnistua. Sen jälkeen voitte vaihtaa vuoroa ja puhua siitä, missä kohdassa rytmi tuntui helpolta tai vaikealta. Tämä tekee pelistä yhteisen musiikkihetken eikä pelkkää pisteiden tavoittelua. Samalla maksulliset valinnat pysyvät aikuisen hallinnassa.

Jos taas huomaat, että ohjaus ei tunnu omalta usean kokeilun jälkeen, peliä ei tarvitse väkisin jatkaa. Rytmipelit jakavat mielipiteitä: joku nauttii ajoituksen hiomisesta, toinen haluaa enemmän tarinaa, rakentelua tai oikean soittamisen tuntumaa. Tässä tapauksessa vaihtoehto kannattaa valita sen mukaan, kaipaatko musiikin kuuntelua, sorminäppäryyttä vai varsinaista soitonopetusta.

Minun lopullinen arvioni on, että Guitar Indonesia Hero onnistuu siinä, mihin se tähtää: se tarjoaa helposti kokeiltavan, kitarahenkisen tavan pelata musiikin tahdissa. Sen vahvuus ei ole valtava määrä ominaisuuksia, vaan nopea pääsy itse tekemiseen. Pienet rajoitukset, kuten mahdollinen hämmennys ohjauksen ajoituksesta ja se, ettei peli korvaa oikeaa kitaraharjoittelua, on hyvä tiedostaa etukäteen.

Suosittelen sitä erityisesti pelaajalle, joka haluaa aloittaa ilman suurta sitoutumista ja löytää ensimmäisen onnistumisen rytmin kautta. Jos pidät lyhyistä musiikkisessioista, kuuntelet mielelläsi pelatessasi ja hyväksyt kevyen pelirakenteen, se voi tarjota yllättävän mukavaa ajanvietettä. Jos taas etsit syvällistä soitinsimulaattoria tai laajaa kilpailullista kokonaisuutta, katsoisin mieluummin toiseen suuntaan. Ensimmäiseen kokeiluun tämä on silti helppo ja riskitön valinta, sillä peli on ilmainen ja sen perusidean ymmärtää nopeasti.

Usein kysytyt kysymykset