Real Electro Drum Pad: Hip Hop

Analysoinut Mobexer

Kun haluan kokeilla rytmi-ideaa heti ilman rumpusetin kasaamista tai äänitysohjelman avaamista, Real Electro Drum Pad: Hip Hop tarjoaa matalan kynnyksen tavan naputella sähköisiä rumpuja. Se on musiikkipeli, mutta käytännössä sen viehätys on siinä, että puhelimen näytöstä tulee pieni soittoalusta: kosketan padeja ja kokeilen, millainen rytmi syntyy. Ensimmäisellä käyttökerralla tekeminen tuntuu luontevalta, mutta sovelluksen todellinen arvo ratkeaa vasta, kun uutuudenviehätys laantuu ja mietin, palaanko sen pariin oikeasti.

Helppo aloittaa, vaikeampi tehdä tavaksi

Beat Blend Labsin peli sopii erityisesti ihmiselle, joka haluaa kokeilla rumpujen soittamista rennosti eikä odota valmista musiikintuotantostudiota. Sen hiphop-henkinen sähköinen lähestymistapa ohjaa naputtelemaan rytmejä ja kuuntelemaan, miten oma ajoitus vaikuttaa lopputulokseen. Tässä ei tarvitse ensin opetella rumpusetin osien nimiä tai rakentaa monimutkaista projektia. Voin aloittaa kokeilemalla, miltä muutama peräkkäinen isku kuulostaa.

Ensimmäisen viikon kiinnostus syntyy ennen kaikkea välittömyydestä. Puhelin on jo kädessä, joten lyhyen kokeiluhetken aloittamiseen ei tarvita erillistä soitinta. Kun odotan bussin lähtöä tai pidän pientä taukoa muun tekemisen lomassa, voin avata pelin ja naputella rytmiä hetken. Tällainen käyttö on luontevampaa kuin istua alas pitkää musiikintekosessiota varten.

Ensimmäiset kokeilut kannattaa pitää yksinkertaisina. Sen sijaan että hakkaisin padeja satunnaisesti mahdollisimman nopeasti, voin toistaa yhtä tasaista kuviota ja muuttaa sitten yhden iskun paikkaa. Pieni ero rytmissä kuuluu paremmin, ja samalla huomaan, kiinnostavatko minua itse rytmien rakentaminen vai lähinnä äänten nopea kokeilu. Tämä on hyödyllinen tapa selvittää jo varhain, vastaako peli sitä, mitä haen.

Vastaanotto kertoo, että moni muukin on löytänyt sovelluksen: sillä on 4,2 tähden keskiarvo noin 35 000 arviosta, ja latauksia on yli 10 miljoonaa. Nämä luvut eivät yksin kerro, sopiiko peli juuri minulle, mutta ne asettavat sen selvästi satunnaista, aivan tuntematonta kokeilua tunnetummaksi vaihtoehdoksi. Sovellus on ilmainen, joten kokeilun aloittamiseen ei tarvitse tehdä ostopäätöstä.

Rytmikokeilu toimii paremmin kuin studiohaave

Odotukset kannattaa silti asettaa oikeaan kohtaan. Tämä on kosketusnäytölle suunnattu musiikkipeli, ei täysimittainen digitaalinen äänityöasema. Jos tavoitteenani on tallentaa moniraitainen kappale, editoida ääntä tarkasti tai rakentaa yksityiskohtainen tuotantoketju, tavallinen musiikintekosovellus on osuvampi valinta. Drum Pad toimii paremmin idean herättelijänä: se voi auttaa löytämään rytmisen suunnan ennen kuin siirryn työkaluihin, joissa sävellystä voi hallita tarkemmin.

Toinen käytännöllinen ero liittyy siihen, mitä kosketusnäytöltä voi odottaa. Padien naputtelu tuntuu suoralta, mutta lasipinta ei anna samaa fyysistä vastetta kuin oikean rumpusetin tai erillisen ohjaimen pinnat. Jos haluan harjoitella tarkkaa käsien tekniikkaa, dynamiikkaa tai esiintymistä oikealla soittimella, tämä peli ei yksin korvaa harjoittelua. Jos taas haluan kokeilla rytmistä ajattelua ilman suurta valmistelua, sen keveys on nimenomaan etu.

Minulle järkevin käyttötapa olisi pitää peliä idealehtiönä, ei projektin päätepisteenä. Jos mieleen tulee kiinnostava komppi, voin ensin kokeilla sitä tässä ja kirjata itselleni, miltä iskujen järjestys tuntui. Sen jälkeen idean voi toteuttaa toisessa sovelluksessa tai soittimella, jos siitä haluaa tehdä jotain valmiimpaa. Lyhyt rytmikokeilu on pelin vahvin rooli, ja sen hyväksyminen vähentää pettymystä, jos ominaisuudet eivät vastaa tuotantotyökalun tarpeita.

Kenelle padien naputtelu sopii arjessa

Yksi realistinen hetki pelille on työ- tai opiskelupäivän välissä, kun pää on täynnä muuta mutta muutaman minuutin luova tauko tuntuu tervetulleelta. Voin avata sen, naputella mieleen tulleen sykkeen ja sulkea pelin heti, kun korva kertoo, mikä kuviossa toimii. Tällainen pieni harjoitus ei vaadi hiljaista huonetta tai pitkää keskittymistä, mutta se tuntuu aktiivisemmalta kuin musiikin kuuntelu taustalla. Jos taas olen paikassa, jossa äänet häiritsevät muita, tai tarvitsen rauhaa keskittyäkseni, käyttö ei ole yhtä luontevaa.

Se on myös sopiva kokeiluväline ihmiselle, joka kuuntelee hiphopia ja haluaa huomata, miten rytmin painotukset vaikuttavat tunnelmaan, vaikka ei vielä soittaisi mitään oikeaa instrumenttia. En tarvitse valmista sävellystä: voin keskittyä siihen, miltä tasainen kuvio tuntuu ja mitä tapahtuu, kun muutan yhden iskun paikkaa. Tämä ei opeta minulle automaattisesti musiikin teoriaa, mutta tekee rytmin kuuntelemisesta käytännöllistä. Uteliaalle aloittelijalle tällainen oma kokeilu voi olla helpompi sisäänkäynti kuin laaja ohjelma, jossa on paljon opeteltavaa ennen ensimmäistä ääntä.

Jos annan pelin lapsen kokeiltavaksi, tekisin siitä yhteisen kuunteluhetken enkä odottaisi, että sovellus yksin pitäisi kiinnostusta yllä. Aikuinen voi ehdottaa yksinkertaista tehtävää, kuten saman kuvion toistamista ja yhden kohdan muuttamista, jolloin naputtelusta tulee kuunteluleikki. PEGI 3 -luokitus kertoo ikäsopivuudesta, mutta laitteen käyttö ja ostojen välttäminen ovat silti aikuisen vastuulla. Tämä on eri asia kuin lapsille suunnattu ohjattu soitonopetus, jossa edetään valmiiden tehtävien avulla.

En suosittelisi peliä ensisijaisesti sille, joka haluaa harjoitella oikean rumpusetin käsien ja jalkojen yhteispeliä. Puhelimella naputtelu voi herättää kiinnostuksen rytmiin, mutta liikkeet ja tuntuma ovat toiset. Samoin kappaleen valmiiksi tekemistä tavoittelevan kannattaa valita työkalu, jossa voi järjestellä ja muokata osia täsmällisemmin. Tämä rajaus ei ole moite: se auttaa arvioimaan, onko kevyt pad-kokeilu omaan tarpeeseen sopiva vai jääkö se vääränlaisten odotusten alle.

Kuukauden päästä ratkaisee oma käyttötapa

Kun avaan sovelluksen uudelleen useamman viikon jälkeen, tärkein kysymys ei ole, tuntuiko ensimmäinen kokeilu hauskalta, vaan löytyykö sille toistuva paikka arjessa. Rumpupadien pariin palaaminen voi olla miellyttävä tapa pitää musiikillinen uteliaisuus elossa. Se sopii erityisesti niille, jotka nauttivat rytmien kuuntelemisesta ja pienten variaatioiden kokeilemisesta, vaikka eivät olisi varsinaisesti opettelemassa soittamaan bändissä.

Toistuvan käytön kannalta auttaa, jos annan pelille selvän tehtävän. Voin esimerkiksi avata sen silloin, kun haluan testata, toimiiko mielessä pyörivä rytmi käytännössä, tai kun kaipaan muutaman minuutin musiikillista taukoa. Tällainen tarkoitus on konkreettisempi kuin epämääräinen lupaus “soitella joskus”. Pienikin käyttörutiini voi tehdä sovelluksesta hyödyllisemmän kuin pitkä ensikokeilu, jonka jälkeen se unohtuu sovelluslistaan.

Toinen vinkki on verrata omia kokeiluja kuulon, ei napautusmäärän perusteella. Jos rytmi tuntuu levottomalta, hidastan omaa tekemistäni ja kuuntelen, missä kohtaa kuvio menettää selkeytensä. Jos se taas kuulostaa tasaiselta mutta tylsältä, muutan yhtä osaa kerrallaan. Näin sovellusta voi käyttää oman rytmitajun testaamiseen sen sijaan, että tavoitteena olisi vain painaa mahdollisimman montaa kohtaa nopeasti.

Tässä on myös rehellinen raja: jos joka pelikerralla teen saman kokeilun enkä löydä uutta kysymystä, kiinnostus voi hiipua. Kuukausien arvo riippuu siis enemmän omasta halusta tutkia rytmiä kuin siitä, että sovellus yksin pakottaisi minut kehittymään. Jos tarvitsen selkeän opetussuunnitelman, harjoitusohjelman tai yksityiskohtaisen etenemisen, valitsisin mieluummin siihen tarkoitetun opetusratkaisun. Tämä peli tuntuu sopivammalta vapaamuotoiseen kokeiluun kuin tavoitteelliseen rumpuopiskeluun.

Musiikkisovellusten tavallisiin vaihtoehtoihin verrattuna se asettuu kiinnostavaan väliin. Rytmipelit painottavat usein valmiin tehtävän seuraamista, kun taas tuotantosovellukset tarjoavat enemmän kontrollia mutta vaativat myös enemmän perehtymistä. Tässä houkuttelee välitön padien naputtelu. Vastapainoksi käyttäjän kannattaa hyväksyä, ettei kevyt kosketuskokemus välttämättä tarjoa samaa syvyyttä kuin soitin tai laaja musiikkiohjelma.

Pieni rutiini paljastaa, onko paluulle syytä

Jos haluan testata, säilyykö peli käytössä uutuuden jälkeen, kokeilen tehdä siitä lyhyen ja toistettavan rutiinin. Valitsen yhden hetken, esimerkiksi päivän päätteeksi, ja lähden joka kerta liikkeelle yhdestä rytmi-ideasta. En aseta tavoitteeksi tiettyä harjoittelumäärää, vaan kuuntelen, löydänkö uuden painotuksen tai saanko aiemmin levottoman kuvion tuntumaan selkeämmältä. Jos tekeminen alkaa tuntua velvollisuudelta, rutiini ei palvele tarkoitustaan; muutaman minuutin kokeilu saa jäädä satunnaiseksi.

Hyödyllinen tapa välttää päämäärätöntä naputtelua on pitää ideat muistissa sovelluksen ulkopuolella. Voin kirjoittaa lyhyesti, mikä rytmissä oli kiinnostavaa, tai hyräillä sen myöhemmin talteen. Näin seuraava kerta alkaa kysymyksestä eikä tyhjästä: haluanko toistaa saman idean, muuttaa sen painotusta vai siirtää sen varsinaiseen musiikkiohjelmaan? Tämä on pieni työnkulku, mutta sopii pelin rooliin luonnosvälineenä paremmin kuin odotus, että jokainen kokeilu muuttuisi valmiiksi kappaleeksi.

Jos rytmi-idea on tarkoitus siirtää toiseen työkaluun, kannattaa huomioida myös muistin rajallisuus. Kuulonvarainen hahmotelma ei ole sama kuin tarkka tallenne, joten on hyvä kirjata ylös ainakin kuvion perusajatus heti kokeilun jälkeen. Tämä vähentää turhautumista, jos en myöhemmin muista, missä kohtaa tein muutoksen. Tällainen käsin tehtävä muistiinpano voi tuntua vanhanaikaiselta, mutta se pitää odotukset realistisina eikä edellytä, että pelistä löytyy tuotantotyökalujen työnkulku.

Ylläpito on helppoa, mutta ostot kannattaa huomioida

Pelin ylläpito ei vaadi erillistä musiikkilaitteistoa, mikä on sen arjessa selvä etu. Sovelluksen nykyinen versio on 11.0.2, ja se toimii Android 8.0:sta alkaen. Kun puhelin on käyttövalmis, aloittaminen on yksinkertaista. Tämä tekee siitä kätevän varavaihtoehdon niille hetkille, jolloin oikea soitin ei ole lähellä tai aikaa valmisteluun ei ole.

Ilmaisuus madaltaa kokeilun kynnystä, mutta sovelluksessa on myös sovelluksen sisäisiä ostoja. Playn kautta veloitettavien ostojen hinnat vaihtelevat 0,99 eurosta 99,99 euroon. Tämän vuoksi tarkistan ostokehotteet rauhassa enkä oleta, että kaikki mahdollinen sisältö tai käyttö on automaattisesti maksutonta. Jos annan laitteen lapselle kokeiltavaksi, on järkevää huolehtia siitä, etteivät ostot tapahdu vahingossa.

Ikäluokituksena on PEGI 3, joten peli sopii ikäluokituksen puolesta myös pienille käyttäjille. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen lapsi saisi siitä samanlaista iloa: kiinnostus riippuu siitä, nauttiiko hän äänten ja rytmien kokeilemisesta. Aikuisen kannattaa lisäksi näyttää, miten näytön padeja käytetään ja miten ostot vältetään, jos laite on yhteisessä käytössä.

Huoltoa ajatellen tällainen peli on vaivaton verrattuna oikean rumpusetin ylläpitoon: ei tarvitse järjestää soittotilaa eikä huolehtia erillisistä rummuista. Vastineeksi käytettävyys riippuu puhelimesta ja sen kosketusnäytöstä. Jos ilmoitukset, pieni näyttö tai kiireinen ympäristö keskeyttävät keskittymisen, lyhyt sessio voi tuntua hajanaiselta. Rauhallinen hetki ja kuulokkeet, jos ne muuten sopivat tilanteeseen, voivat auttaa keskittymään ääneen ilman, että odotan puhelimelta akustisen soittimen tuntumaa.

Ylläpito on silti muutakin kuin laitteen säilyttämistä. Jos haluan käyttää peliä ideavihkona, minun on itse päätettävä, mitä teen syntyneillä rytmeillä, sillä satunnainen naputtelu ei vielä rakenna pysyvää harjoittelutapaa. Käytännössä ylläpidän siis omaa kiinnostustani: pidän kokeilut tarkoituksellisina, palaan vanhaan ideaan vain jos se innostaa ja lopetan, kun tekeminen ei enää anna mitään. Tämä on kevyt vastuu, mutta juuri se erottaa sovelluksen valmiista kurssista, joka kertoo seuraavan tehtävän puolestani.

Uutuudenviehätys voi vaihtua toistoksi

Selvin pitkäaikainen riski on se, että pelin perusidea käy tutuksi nopeasti. Naputtelu on heti ymmärrettävää, mutta helppo aloitus ei itsessään takaa, että tekemiseen riittäisi uutta löydettävää pitkäksi aikaa. Jos nautin ennen kaikkea uusien kappaleiden kuuntelemisesta, valmiiden musiikkikokoelmien tutkimisesta tai pelillisistä tavoitteista, tämä ei välttämättä tarjoa etsimääni. Se palkitsee enemmän oma-aloitteista rytmikokeilua kuin passiivista kuuntelua.

Myös kosketusnäytön fyysinen tuntuma voi alkaa rasittaa. Kun napautan samaa pintaa toistuvasti, tekeminen voi tuntua vähemmän ilmeikkäältä kuin oikeilla rummuilla tai erillisellä pad-ohjaimella. Tämä ei tee pelistä huonoa, mutta rajaa sen käyttötapaa: puhelin toimii kätevänä luonnosteluvälineenä, ei välttämättä tyydyttävänä korvikkeena pitkille soittosessioille.

Pidän hyödyllisenä asettaa kokeilulle pienen tavoitteen jo ennen avaamista. Päätän esimerkiksi, että testaan yhtä rytmikuviota tai etsin tapaa saada siihen luontevampi painotus. Kun idea on löytynyt, voin lopettaa sen sijaan, että jatkaisin vain siksi, että peli on auki. Tämä pitää käytön virkeänä ja auttaa huomaamaan, onko sovelluksesta oikeasti iloa toistuvasti vai oliko sen vetovoima lähinnä ensivaikutelmassa.

Jos kaipaan enemmän syvyyttä, valitsen mieluummin tuotantosovelluksen. Jos taas haluan harjoitella oikeaa rumpusoittoa, hankin käyttööni sopivan soittimen tai opetusvälineen. Jos tarkoitus on vain pitää hauskaa nopealla rytmikokeilulla, tämä peli osuu paremmin tarpeeseen. Rajojen tunnistaminen on olennaista, sillä kaikki musiikilliset kiinnostuksenkohteet eivät johda samaan työkaluun.

Väsymys voi tulla myös siitä, että odotan joka kerralta uutta oivallusta. Kaikki naputtelu ei johda kiinnostavaan komppiin, eikä sen tarvitsekaan. Jos huomaan arvioivani joka hetkeä sen perusteella, syntyikö jotakin käyttökelpoista, peli alkaa muistuttaa työtä. Minusta parempi mittari on se, tuntuiko kokeilu mukavalta ja kuulinko jotain, mitä en olisi tullut ajatelleeksi ilman padeja. Jos vastaus on usein ei, tauko tai toisenlainen työkalu on järkevämpi kuin itsensä pakottaminen palaamaan.

Myös ympäristö vaikuttaa enemmän kuin ensikokeilussa huomaa. Puhelin on helppo ottaa esiin, mutta se on samalla ilmoitusten ja muiden sovellusten keskellä. Jos haluan kuunnella rytmiä tarkasti, keskeytykset voivat viedä huomion juuri silloin, kun yritän verrata kahta pientä muutosta. Siksi peli toimii minulle parhaiten tarkoituksellisena taukona eikä taustalla avoinna olevana tekemisenä. Tämä pieni ero voi ratkaista, tuntuuko lyhyt hetki virkistävältä vai vain hajanaiselta.

Kannattaako se jättää puhelimeen?

Real Electro Drum Pad: Hip Hop ansaitsee paikkansa puhelimessa, jos palaan mielelläni rytmien kokeiluun ilman suuria valmisteluja. Se sopii aloittelijalle, joka haluaa tunnustella sähköistä rumpupad-ajatusta, sekä kokeneemmalle musiikinharrastajalle, joka kaipaa kevyttä paikkaa nopeille ideoille. Se ei ole paras valinta ihmiselle, joka odottaa syvää opetusta, oikean soittimen tuntumaa tai valmista työkalua kokonaisen kappaleen tuottamiseen.

Beat Blend Labs on tehnyt helposti lähestyttävän musiikkipelin, jonka ilmainen aloitus on houkutteleva ja jonka ikäluokitus on PEGI 3. Se on saanut noin 3 700 arvostelua, ja käyttäjien määrä näkyy myös yli 10 miljoonan asennuksen mittakaavassa. Minun päätökseni ei silti perustu suosioon vaan siihen, löydänkö pelille arkisen tehtävän: muutaman minuutin rytmiluonnokset toimivat, mutta jos haluan pitkäjänteistä soitonopetusta tai tuotantoa, siirryn toiseen välineeseen.

Jos tärkeintä on maksuton ja nopea tapa tunnustella, kiinnostavatko sähköiset rumpurytmit, kokeilu on helppo perustella. Jos taas haluan, että työkalu opettaa, tallentaa työn tarkasti tai ohjaa etenemään, valitsen suoraan tarkoitukseen sopivan sovelluksen tai soittimen. Ostojen kohdalla pysähdyn lukemaan näytön rauhassa, sillä ilmaisuus ei tarkoita, että kaikki sovelluksen sisällä tarjolla oleva olisi maksutonta. Nämä ovat käytännössä ne valinnat, jotka ratkaisevat, jääkö peli arkiseksi luonnosteluvälineeksi vai tuntuuko se väärältä ratkaisulta.

Suosittelisin kokeilemaan sitä ilman odotusta, että puhelin muuttuisi täydelliseksi studioksi. Aloita yhdestä rytmistä, muokkaa sitä pienin askelin ja huomaa, tekeekö juuri tämä tapa leikkiä äänillä mieli palata peliin myöhemmin. Jos tekee, kevyellä pad-idealla voi olla pitkäikäinen paikka taukohetkissä. Jos ei, kyse oli silti helposta tavasta kokeilla, kiinnostaako rumpujen rytminen puoli lainkaan.