BMX Playground

Analyysin laatija Mobexer

Kun BMX-peli ei heti tunnu omalta, syy voi olla odotuksissa: BMX Playground ei ensivaikutelmani perusteella tarjoa urheilupelin vakavaa kisajännitystä, vaan rentoa temppuilua ja oman rytmin etsimistä. Sen idea on päästä pyörän selkään ja kokeilla, millaisia voltteja ja muita temppuja avoimessa ympäristössä saa aikaan. Tämä tekee pelistä helposti lähestyttävän, mutta ei välttämättä sellaisen, johon jokainen jää pitkäksi aikaa kiinni.

Kyseessä on Lemon Globalin ilmainen urheilupeli, jonka ikäraja on PEGI 3. Se sopii siis lähtökohtaisesti myös nuoremmille pelaajille, vaikka pienet lapset voivat tarvita apua pelin käynnistämisessä ja ohjauksen hahmottamisessa. Pelin nimi on osuva: tässä haetaan enemmän leikkikentän tuntua kuin tarkasti mallinnettua BMX-kilpailua. Jos kaipaat nopeaa tekemistä lyhyeksi tauoksi, sen rento lähtökohta on vahvuus. Jos taas etsit tavoitteellista ura- tai kilpailukokemusta, kannattaa odotuksia säätää jo ennen lataamista.

Kun temput eivät heti onnistu

Ohjaus vaatii pienen totuttelun

Freestyle-pelissä ensimmäinen kompastuskivi on usein se, että pelaaja yrittää tehdä liian paljon kerralla. Kun huomio menee samanaikaisesti vauhtiin, suuntaan ja temppuun, liike voi tuntua sekavalta eikä epäonnistumisesta aina näe heti, mikä meni pieleen. Oma käytännön neuvoni on aloittaa rauhallisesti: aja ensin hetki ilman temppujen ketjuttamista ja keskity siihen, miten pyörä reagoi suunnan muuttamiseen. Vasta sen jälkeen kannattaa kokeilla näyttävämpiä liikkeitä.

Tämä ei ole sama asia kuin pelin syvällinen opettelu, vaan tapa erottaa ohjauksen opettelu omasta kiireestä. BMX-henkisessä pelissä ajoitus vaikuttaa siihen, tuntuuko temppu tarkoitukselliselta vai sattumanvaraiselta. Jos ensimmäiset yritykset eivät näytä siltä kuin ajattelit, kannattaa vaihtaa yhtä asiaa kerrallaan: ensin lähestymisen suuntaa, sitten vauhtia tai tempun ajoitusta. Näin saat paremmin kiinni siitä, mikä auttaa.

Avoin ympäristö voi myös houkutella ajelemaan päämäärättömästi. Se on mukavaa, jos haluat vain kokeilla, mutta voi tuntua tyhjältä, jos odotat jatkuvaa ohjausta tai selkeitä tehtäviä. Kun tekeminen alkaa toistaa itseään, kokeile valita itsellesi pieni tavoite, kuten onnistunut hyppy tai sujuva temppuyritys tietyssä kohdassa. Itse asetettu tavoite tuo ajeluun rakennetta ilman, että peliä tarvitsee ajatella kilpailuna.

Älä päättele yhdestä yrityksestä liikaa

Yksi epäonnistunut temppu ei vielä kerro, onko ohjaus huono tai peli itsellesi sopimaton. Kokeilisin samaa liikettä muutaman kerran, mutta vaihtaisin lähestymistä maltillisesti. Jos pyörä lähtee odottamattomaan suuntaan, palaa hetkeksi tavalliseen ajoon ja ota uusi yritys eri kohdasta. Tällainen pieni nollaus on usein hyödyllisempi kuin nopea sarja samanlaisia yrityksiä.

Tässä pelityypissä onnistumisen tunne syntyy helposti omasta kehityksestä, ei vain pisteistä tai sijoituksista. Siksi se sopii ihmiselle, joka nauttii liikkeiden kokeilemisesta ja omien pienten onnistumisten huomaamisesta. Jos kuitenkin tarvitset selkeän palkinnon jokaisen pelisession lopussa, avoin freestyle-tekeminen ei välttämättä tarjoa riittävästi rakennetta.

Ennen pelaamista ja ongelmatilanteessa

Tarkista perusasiat ilman turhaa säätöä

Jos peli ei käynnisty tai reagoi odotetusti, aloittaisin tavallisista tarkistuksista enkä etsisi heti monimutkaista ratkaisua. Varmista, että laitteessa on tilaa sovellukselle ja että käyttöjärjestelmä täyttää vähimmäisvaatimuksen 7.1. Jos asennus tai päivitys on kesken, anna sen valmistua ennen pelin avaamista. Kun peli on auennut, sulje muut raskaat sovellukset, jos laite tuntuu muutenkin hitaalta.

Jos ohjaus tuntuu hankalalta, tarkista ensin, ettet vahingossa muuta omaa otettasi tai kosketuskohtaa kesken ajon. Pienellä näytöllä peukalo voi peittää osan näkymästä, mikä tekee suunnan ja hypyn seuraamisesta vaikeampaa. Kokeile pitää laite vakaasti ja pelata lyhyt testijakso rauhallisessa tahdissa. Näin erotat paremmin, johtuuko tunne ohjauksen opettelusta vai laitteen käytettävyydestä.

Versiona pelistä on 1.23. Jos ongelma alkoi päivityksen jälkeen, tavalliset ensiaskeleet ovat pelin sulkeminen ja avaaminen uudelleen sekä laitteen uudelleenkäynnistys. En tekisi useita muutoksia asetuksiin yhtä aikaa, sillä silloin on vaikea tietää, mikä vaikutti. Jos taas jokin temppu ei onnistu, kyse ei välttämättä ole teknisestä viasta: kokeile lähestyä kohtaa eri suunnasta ja vähennä muita samanaikaisia liikkeitä.

Palauta pelisessio askel kerrallaan

Jos peli keskeytyy tai tuntuu jumittavan, palaa ensin sovellukseen normaalisti ja kokeile lyhyttä ajoa ennen kuin jatkat temppujen harjoittelua. Tämä auttaa huomaamaan, toistuuko ongelma heti vai liittyikö se vain yhteen tilanteeseen. Jos peli ei reagoi, sulje se kokonaan ja avaa uudelleen. Jos se toimii tämän jälkeen, jatka kevyesti sen sijaan, että yrittäisit heti toistaa täsmälleen samaa pitkää toimintaketjua.

Oma hyödyllinen rutiinini olisi pitää lyhyet sessiot ja vaihtaa tekemistä, jos yritykset alkavat turhauttaa. Ajele hetki ilman temppuja, kokeile sitten yhtä liikettä ja lopeta tai pidä tauko, kun keskittyminen herpaantuu. Tämä ei ole vain mukavampaa, vaan myös auttaa välttämään tilanteen, jossa jokainen epäonnistuminen alkaa tuntua pelin vialta. Kun palaat myöhemmin, sama temppu voi onnistua paremmin yksinkertaisesti siksi, että et kiirehdi.

Kaikki ongelmat eivät ole pelissä

Jos laite kuumenee, akku tyhjenee nopeasti tai kosketusnäyttö reagoi huonosti muuallakin, syy voi olla laitteessa tai sen yleisessä kuormituksessa. Kokeile sulkea taustalla olevia sovelluksia, varmistaa riittävä lataus ja pelata hetki ilman muita samanaikaisia toimintoja. Jos kosketusongelma näkyy myös muissa peleissä, BMX Playgroundin uudelleenasentaminen tuskin on ensimmäinen järkevä ratkaisu.

Myös oma pelitapa vaikuttaa kokemukseen. Jos pelaat kiireessä tai yrität hallita liian montaa asiaa yhtä aikaa, ohjaus voi tuntua epätarkalta, vaikka kyse olisi harjoittelun puutteesta. Vastaavasti jos pelaaminen tuntuu jatkuvasti epämukavalta laitteen pienellä näytöllä, se voi olla aidosti väärä pelitapa juuri sinulle. Lyhyt kokeilu rauhallisessa tilanteessa auttaa tekemään reilumman arvion kuin yksi turhauttava hetki kiireisen päivän keskellä.

Kenelle avoin BMX-leikki sopii?

Vertaan tätä mieluummin muihin kevyisiin temppupeleihin kuin realistisiin urheilusimulaatioihin. Kilpailupelissä huomio on usein tuloksissa ja vastustajissa; tässä vetovoima on enemmän omassa ajelussa ja liikkeiden kokeilemisessa. Siksi BMX Playground sopii hyvin vaikkapa odotustauolle tai lyhyeksi rentoutumishetkeksi, kun haluat tehdä jotain aktiivista mutta et kaipaa pitkää tarinaa tai monimutkaista valmistelua.

Arjessa voisin avata pelin esimerkiksi bussimatkan odotuksen aikana, kokeilla muutaman hypyn ja sulkea sen, kun kyyti saapuu. Tällainen käyttö toimii vain, jos hyväksyt sen, ettei lyhyt sessio välttämättä johda mihinkään suureen saavutukseen. Jos taas haluat peliltä jatkuvaa etenemistä, tarkkoja kilpailuja tai realistista pyöränhallintaa, jokin tavoitteellisempi BMX- tai urheilupeli on luultavasti parempi valinta.

En myöskään suosittelisi sitä pelaajalle, jota toistuva kokeilu turhauttaa. Avoin temppuilu palkitsee kärsivällisyyttä, mutta voi jättää vähän kylmäksi, jos kaipaat selkeitä ohjeita ja valmiiksi rajattuja haasteita. Toisaalta lapselle tai rennon pelin etsijälle matala ikäraja ja suoraviivainen aihe voivat olla etu. Pelin sopivuus riippuu siis enemmän siitä, pidätkö vapamuotoisesta harjoittelusta kuin siitä, kuinka vakavasti suhtaudut urheilupeleihin.

Hinta, versio ja kokonaisarvio

Peli on maksuton, mutta siihen liittyy sovelluksen sisäisiä ostoksia. Playn kautta laskutettavat ostot ovat 3,19–4,29 euroa. Suosittelen aloittamaan ilmaisesta versiosta ja arvioimaan vasta sitten, tuntuuko pelaaminen niin mielekkäältä, että ostoksille olisi itselle perustetta. Älä oleta maksamisen ratkaisevan ohjaamiseen liittyvää totuttelua: ensin kannattaa varmistaa, että itse temppuilu on hauskaa.

Suosio antaa jonkinlaisen kuvan siitä, että pelille on löytynyt yleisöä: arvosana on 4,3 noin 4 800 arviolla, ja latauksia on yli miljoona. Arvosanat eivät kuitenkaan kerro, sopiiko avoin pelityyli juuri sinulle. Minulle olennaisempaa on se, että pelin perusidea on helppo ymmärtää, mutta sen kiinnostavuus riippuu siitä, nauttiiko pelaaja omien temppujen hiomisesta.

Lopulta suosittelisin BMX Playgroundia kaverille, joka haluaa kevyen BMX-aiheisen pelin ja pitää vapaasta kokeilusta enemmän kuin kilpailutaulukosta. Sen parhaat hetket löytyvät siitä, kun rauhoitat ajon, opit yhden liikkeen kerrallaan ja huomaat oman ohjauksen paranevan. Jos taas kaipaat syvää uratilaa, tarkasti selitettyä etenemistä tai simulaatiomaista ajotuntumaa, valitsisin toisenlaisen urheilupelin. Minulle tämän pelin vahvuus on helposti lähestyttävä temppuleikki, mutta sen vapaus on samalla myös sen suurin rajoitus.

Millainen pelituokio toimii käytännössä?

Jos avaan pelin vain muutamaksi minuutiksi, en aseta tavoitteeksi pitkää harjoittelua tai täydellistä temppusarjaa. Valitsen yhden asian, jota haluan kokeilla, ja käytän ensimmäiset hetket siihen, että löydän sopivan lähestymisen. Kun ajo tuntuu hallitummalta, teen muutaman yrityksen ja vaihdan sitten tekemistä. Näin pelituokio ei muutu saman epäonnistumisen toistamiseksi, ja lopettaminen tuntuu luontevalta silloinkin, kun temppu ei vielä onnistunut.

Pidemmässä pelisessiossa taas kannattaa vaihdella ajelua ja temppujen kokeilemista sen sijaan, että yrittäisi heti rakentaa monimutkaista kokonaisuutta. Avoimen ympäristön parhaaksi puoleksi koen sen, ettei jokaista hetkeä tarvitse käyttää jonkin ennalta määrätyn tavoitteen suorittamiseen. Kääntöpuolena pelaaja joutuu itse päättämään, milloin on aika kokeilla uutta ja milloin pieni tauko tekee kokemuksesta paremman. Jos tällainen omaehtoisuus tuntuu vaivalta, selkeästi jaksotettu peli voi olla palkitsevampi.

Pienet valinnat helpottavat kokeilua

Yksi hyödyllinen tapa harjoitella on pitää yritykset vertailukelpoisina. Jos vaihdat samalla kertaa vauhtia, suuntaa ja tempun ajoitusta, et välttämättä opi, mikä muutos auttoi. Siksi teen mieluummin yhden säädön kerrallaan ja annan liikkeelle pari yritystä ennen kuin muutan lähestymistä. Tämä ei lupaa onnistumista, mutta tekee kokeilusta vähemmän sattumanvaraista ja auttaa huomaamaan, millainen rytmi tuntuu itselle luontevalta.

Toinen käytännön huomio liittyy pelipaikkaan. Jos pelaat kävellessä tai laite on epävakaasti kädessä, kosketusten tarkkuutta on vaikeampi arvioida ja huomio jakautuu ympäristön seuraamiseen. Odotustila tai kotisohva sopii tähän paremmin kuin kiireinen siirtymä. Lyhytkin sessio tuntuu silloin hallitummalta, eikä jokaista hutiin mennyttä liikettä tarvitse tulkita pelin ongelmaksi.

Puhelimen näyttö ja käsien koko vaikuttavat myös siihen, tuntuuko ohjaus mukavalta. Ennen kuin päätät, ettei peli sovi sinulle, kokeile pitää laitetta eri otteessa ja varmista, etteivät sormet peitä näkymää juuri silloin, kun seuraat hyppyä. Jos sopivaa otetta ei löydy tai käsi väsyy nopeasti, se on kuitenkin aito käytettävyysrajoite eikä asia, jota jokaisen pitäisi vain sietää. Silloin lyhyet kokeilut ovat järkevämpiä kuin pitkä sessio.

Mitä odottaa verrattuna muihin urheilupeleihin?

Perinteiseen urheilupeliin verrattuna tässä ei kannata lähteä etsimään ottelun rakennetta tai vastustajan päihittämistä. BMX-aihe on keskiössä, mutta kokemus painottuu oman liikkeen kokeilemiseen. Se voi tuntua vapauttavalta pelaajasta, joka haluaa päästä nopeasti ajamaan, mutta samasta syystä se ei välttämättä tarjoa tuttua motivaatiota niille, jotka pelaavat tavoitteiden, tulostaulujen tai tarkkojen sääntöjen vuoksi.

Myös realistiseen pyöräsimulaatioon verrattuna odotukset kannattaa pitää maltillisina. Jos haluat opetella yksityiskohtaista ajotekniikkaa tai etsit mahdollisimman uskottavaa mallinnusta, tämä ei ole oikea vertailukohta. Kevyen temppupelin arvo on toisaalla: se tekee kokeilusta helposti lähestyttävää eikä vaadi, että pelaaja tuntee BMX-lajin ennestään. Minusta se on parempi vaihtoehto silloin, kun tärkeintä on pieni, rento tekeminen eikä uskottava lajisimulaatio.

Valinta riippuu lopulta siitä, millaista vaihtelua etsit. Jos pelaat jo paljon kilpailullisia urheilupelejä ja kaipaat niiden väliin vapaampaa tekemistä, tämä voi toimia hyvänä vastapainona. Jos taas haluat yhden pelin, johon sitoutua pitkäksi aikaa ja jossa eteneminen ohjaa jokaista sessiota, kannattaa valita selkeämmin rakennettu vaihtoehto. BMX Playgroundin vahvuus ei ole kaikkien tarpeiden täyttäminen, vaan kevyen kokeilun tarjoaminen niille, joita juuri se kiinnostaa.

Kenelle suosittelen kokeilua?

Suosittelisin sitä erityisesti pelaajalle, joka haluaa matalan kynnyksen pelin lyhyisiin taukoihin ja jaksaa opetella liikkeiden rytmiä yrityksen kautta. Se voi sopia myös perheen yhteiseksi puheenaiheeksi, jos aikuinen auttaa nuorempaa pelaajaa alkuun ja pelaamista tehdään rauhallisessa ympäristössä. PEGI 3 kertoo matalasta ikärajasuosituksesta, mutta käytännössä pienelle lapselle laitteen käsittely ja kosketusohjauksen ymmärtäminen voivat silti olla aikuisen avun paikka.

Sen sijaan jättäisin pelin väliin, jos haluat aina tietää, mitä seuraavaksi pitää tehdä, tai jos epäonnistuminen ilman välitöntä palkintoa tuntuu turhauttavalta. Samoin realistisuutta ja kilpailullista syvyyttä hakeva pelaaja saa todennäköisesti enemmän irti toisenlaisesta BMX-pelistä tai urheilupelistä, jossa harjoittelu johtaa selvään tavoitteeseen. On hyvä tunnistaa tämä ennen lataamista: avoimuus on samaan aikaan pelin keskeinen vetovoima ja selvin syy siihen, ettei se sovi kaikille.

Ostokset ja kokeilun järkevä raja

Koska peruspeli on maksuton ja tarjolla on sovelluksen sisäisiä ostoksia, pitäisin aluksi huomion itse pelaamisessa enkä lisäostoissa. Kokeile useampaa lyhyttä sessiota eri tilanteissa: rauhassa kotona, jolloin ohjausta on helpompi arvioida, ja nopeasti tauolla, jolloin näet, sopiiko peli juuri sellaiseen käyttöön. Jos perusajelu ei tunnu hauskalta, ostos ei todennäköisesti muuta sitä, mikä pelissä ratkaisee eniten eli sitä, nautitko omasta temppuilusta.

Playn kautta laskutettavien ostojen hinnat ovat 3,19–4,29 euroa. En pitäisi ostamista välttämättömänä osana tutustumista, vaan arvioisin sen vasta, kun tiedän haluavani jatkaa pelaamista. Tällainen järjestys auttaa erottamaan kaksi kysymystä toisistaan: onko pelin tyyli mieleinen ja onko jokin tarjolla oleva ostos omasta mielestä perusteltu. Maksuton alku antaa mahdollisuuden päättää ensin ensimmäisestä.

Viimeinen arvio arjen käyttöön

BMX Playground on parhaimmillaan, kun avaan sen ilman kiirettä, valitsen pienen oman tavoitteen ja annan ohjaukselle aikaa tulla tutuksi. Se sopii hyvin lyhyeksi tekemiseksi silloin, kun haluan ajaa ja kokeilla temppuja ilman raskasta kilpailuasetelmaa. Peli ei kuitenkaan korvaa selkeästi etenevää urheilupeliä, jos kaipaan joka kerralla uusia tehtäviä tai näkyvää kehityspolkua.

Jos peli tuntuu aluksi hankalalta, kokeile ensin rauhallista ajoa, muuta vain yhtä asiaa kerrallaan ja testaa, vaikuttaako laitteen ote kokemukseen. Jos taas peli toimii mutta tekeminen alkaa tuntua samalta, kokeile itse asetettua pientä tavoitetta tai pidä tauko sen sijaan, että pakottaisit pitkän session. Nämä keinot auttavat ratkaisemaan, johtuuko turhautuminen totuttelusta, tilanteesta vai siitä, ettei vapaa temppuilu yksinkertaisesti ole oma pelityyli.

Suosittelisin sitä kaverille, joka etsii helposti lähestyttävää BMX-aiheista ajanvietettä ja pitää omien yritysten hiomisesta. En suosittelisi sitä ensimmäiseksi valinnaksi pelaajalle, joka haluaa realistisen ajotuntuman, tiukan kilpailurakenteen tai valmiiksi ohjatun etenemisen. BMX Playground tarjoaa kevyen tilaisuuden kokeilla ja kehitellä omia ajeluhetkiä, mutta sen vapaus tuntuu palkitsevalta vain, jos pelaaja itse pitää suunnan ja tavoitteet mielessä.