Block World - Craft City

Analyysin laatija Mobexer

Block World – Craft City on rakentelupeli, jonka viehätys ei synny siitä, että se johdattaisi pelaajaa yhtä oikeaa tavoitetta kohti. Minulle sen kiinnostavin ajatus on päinvastainen: pelimaailma on lähtökohta, ja tekemisen suunnan saa valita itse. Se sopii hetkiin, jolloin tekee mieli kokeilla rakennusideoita rauhassa, mutta ei välttämättä pelaajalle, joka odottaa tarkasti ohjattua tarinaa tai tiukkoja haasteita.

Rakentelun vapaus toimii parhaiten pienissä projekteissa

Block World on Patane Globalin simulaatiopeli, jossa keskiössä on lohkoista rakentuva maailma. Pelin peruslupaus on helppo ymmärtää: voit käyttää mielikuvitustasi ja muokata ympäristöä omien ajatustesi mukaan. Tällaisessa pelissä onnistumista ei mitata vain valmiilla rakennuksella, vaan myös sillä, kuinka luontevasti peli houkuttelee jatkamaan keskeneräistä ideaa.

Minusta tärkein tapa lähestyä peliä on valita aluksi yksi rajattu tavoite. Sen sijaan että yrittäisin heti rakentaa kokonaisen kaupungin, aloittaisin vaikka pienestä talosta, torista tai puistosta ja miettisin, miten rakennus asettuu ympäristöönsä. Lohkopohjaisessa rakentelussa pienet päätökset – mittasuhteet, kulkureitit ja rakennusten väliin jäävä tila – ratkaisevat usein sen, näyttääkö kokonaisuus harkitulta vai vain kasalta palikoita.

Tämä on myös käytännöllinen vinkki pelaajalle, joka ei tiedä mistä aloittaa. Ensin kannattaa rakentaa maamerkki, kuten selkeästi erottuva rakennus, ja lisätä ympäristöä sen ympärille vasta sen jälkeen. Näin maailma saa suunnan ennen kuin yksityiskohtiin kuluu aikaa. Jos aloittaa monesta eri kohdasta yhtä aikaa, oma visio voi hajota nopeasti pieniksi, toisiinsa liittymättömiksi kokeiluiksi.

Parhaimmillaan Block World on avoin työpöytä rakenteluideoille, ei peli, joka tekee luovan työn pelaajan puolesta. Tämä ero on tärkeä odotusten kannalta: vapaus tuntuu palkitsevalta, jos nautit itse tavoitteiden keksimisestä, mutta voi tuntua tyhjältä, jos kaipaat jatkuvia tehtäviä tai selvää etenemispolkua.

Hyötyä suunnittelusta, ei vain palikoiden asettelusta

Rakennuspelin helppo ansa on keskittyä pelkkiin seiniin. Itse saisin enemmän irti siitä, että ajattelen maailmaa käytettävänä paikkana: mistä kuljetaan, mikä näkyy kaukaa ja missä pelaaja haluaisi pysähtyä. Esimerkiksi pienen asuinalueen voi suunnitella niin, että talot muodostavat kadun ja kadun päässä on jokin huomion kiinnittävä kohde. Tällainen sommittelu tekee rakennelmasta kiinnostavamman ilman, että projektin täytyy kasvaa valtavaksi.

Toinen toimiva käyttötapa on rakentaa ensin karkea versio ja vasta sitten viimeistellä sitä. Kun pohja on paikallaan, huomaa helpommin, ovatko mittasuhteet kohdallaan ja jääkö tilaa laajentamiselle. Tämä säästää aikaa etenkin silloin, kun ideasta ei ole vielä varma. Lohkopeli antaa hyvän ympäristön kokeilulle: keskeneräisen suunnitelman voi ajatella luonnoksena, ei epäonnistumisena.

Kolmas hyödyllinen tapa on asettaa itselleen pieniä rajoitteita. Voi esimerkiksi päättää rakentavansa ensin vain yhden korttelin tai keskittyvänsä yhden alueen yhtenäiseen ilmeeseen. Rajoitus ei vie luovuutta, vaan auttaa viemään projektin loppuun. Jos kaikki on mahdollista, aloittaminen voi olla vaikeampaa kuin itse rakentaminen.

Rajaus auttaa myös valitsemaan, mitä ei vielä kannata tehdä. Jos suunnitelmana on kylä, ei ensimmäisessä sessiossa tarvitse ratkaista jokaista taloa, katua ja aukiota. Yksi valmis rakennus kertoo jo, millaista tyyliä kannattaa jatkaa. Jos huomaat myöhemmin haluavasi muuttaa suuntaa, pienestä kokeilusta luopuminen tuntuu kevyemmältä kuin laajan keskeneräisen alueen purkaminen. Tämä on yleinen mutta hyödyllinen tapa pitää luova tekeminen hauskana: jätä itsellesi tilaa muuttaa mieltä.

Kun palaan samaan projektiin eri päivinä, miettisin ennen lopettamista yhden seuraavan työvaiheen valmiiksi. Se voi olla esimerkiksi aukion reunojen hahmottelu tai sisäänkäynnin viimeistely. Näin seuraavalla kerralla ei tarvitse käyttää koko aikaa sen päättämiseen, mitä haluaisi tehdä. Tällainen pieni muistiinpano omassa mielessä tekee lyhyistä pelisessioista tarkoituksellisempia ja auttaa pitämään kokonaisuuden koossa.

Vapaus on samalla pelin selkein kitkakohta

Rakentelun avoimuus ei automaattisesti tarkoita, että jokainen pelaaja löytää siitä pitkäksi aikaa sisältöä. Jos tarvitset selkeitä tehtäviä, palkintoja tai ulkopuolelta asetettuja tavoitteita, oma-aloitteisuuden vaatimus voi alkaa tuntua työnteolta. Peliä kannattaa siis kokeilla sillä ajatuksella, että viihde syntyy omista projekteista, ei välttämättä jatkuvasta yllätyksestä.

Luova vapaus voi myös johtaa siihen, että suunnittelu vie enemmän aikaa kuin rakentaminen. Tämä ei ole kaikille ongelma: minusta se on osa lajityypin viehätystä. Mutta jos haluat käynnistää pelin ja saada heti valmiin haasteen, Block Worldin avoin lähtökohta ei välttämättä tarjoa toivomaasi rytmiä. Silloin tehtäväkeskeinen rakentelupeli tai tarinallinen peli voi tuntua palkitsevammalta.

Kannattaa myös miettiä, millaisesta rakentelusta itse pitää. Jotkut nauttivat yksityiskohtien hiomisesta, toiset haluavat nähdä nopeasti suuren kokonaisuuden syntyvän. Block Worldin kaltaisessa lohkomaailmassa jälkimmäinen lähestymistapa voi houkutella levittäytymään liian nopeasti. Oma suositukseni on rakentaa ensin yksi valmis alue ja jatkaa vasta sitten seuraavaan. Valmiilta tuntuva kokonaisuus antaa paremman syyn palata peliin kuin monta keskeneräistä rakennelmaa.

Kannattaa suhtautua myös omaan suunnitelmaan joustavasti. Lohkomaailmassa mielessä oleva rakennus voi näyttää erilaiselta, kun sen sijoittaa ympäristöön, eikä ensimmäistä versiota tarvitse pitää lopullisena. Minulle hyvä kompromissi on tehdä ensin selkeä runko ja arvioida sitä vasta kokonaisuutena. Jos jokin osa ei tunnu toimivan, muutan yhtä asiaa kerrallaan. Näin huomaan, johtuuko ongelma rakennuksen koosta, sen paikasta vai siitä, että ympäristö tarvitsee enemmän avointa tilaa.

Tämä tapa tekee rakentamisesta myös vähemmän turhauttavaa silloin, kun oma taitotaso on vielä kehittymässä. Kaiken ei tarvitse näyttää valmiilta heti, eikä ensimmäisen rakennelman tarvitse olla vaikuttava. Jos odottaa jokaiselta istunnolta näyttävää lopputulosta, vapaa rakentelu voi tuntua hitaalta. Jos taas hyväksyy luonnokset ja pienet kokeilut osaksi prosessia, pelistä saa enemmän irti ilman painetta onnistua joka kerta.

Kenelle peli sopii – ja milloin valitsisin toisin

Suosittelisin Block Worldia pelaajalle, joka pitää vapaamuotoisesta rakentelusta ja haluaa keksiä itse, mitä seuraavaksi tekee. Se voi sopia hyvin lyhyisiin pelisessioihin: esimerkiksi bussimatkalla tai rauhallisena iltana voi jatkaa yhtä rakennusta tai suunnitella seuraavaa aluetta. Arjen käyttötilanteessa pieni tavoite auttaa eniten. Jos aikaa on vähän, voi päättää viimeistelevänsä vain sisäänkäynnin tai yhden kadunkulman sen sijaan, että aloittaisi uuden jättiprojektin.

Yksi realistinen tapa käyttää peliä on ottaa se esiin odotellessa ja jatkaa samaa pientä korttelia useamman lyhyen session ajan. Ensimmäisellä kerralla voi päättää rakennuksen paikan, seuraavalla hahmotella sen ulkomuodon ja myöhemmin täydentää ympäristöä kulkureiteillä. Tällainen rytmi sopii paremmin kuin suuri, kiireessä aloitettu kaupunkisuunnitelma. Pelaamisen voi lopettaa kohtaan, jossa seuraava tehtävä on itselle selvä, eikä kesken jääminen tunnu epäonnistumiselta.

Jos lapsi haluaa pelata, aikuinen voi tehdä aloituksesta helpomman tarjoamalla aiheen mutta jättämällä ratkaisut lapselle. Esimerkiksi “tehdään paikka, jossa on yksi rakennus ja selkeä sisäänkäynti” on sopivan konkreettinen lähtökohta, mutta lopputulos voi silti olla täysin lapsen oma. Yhteinen suunnittelu voi myös auttaa huomaamaan, millaisesta tekemisestä hän pitää: itse rakentamisesta, paikkojen keksimisestä vai valmiiden alueiden muuttamisesta. Näin pelistä ei tarvitse tehdä suorittamista.

Peli vaikuttaa myös luontevalta vaihtoehdolta nuoremmille rakentelusta kiinnostuneille: sen ikäluokitus on PEGI 3, ja peli on maksuton. Tämä ei kuitenkaan yksin ratkaise sitä, viihtyykö lapsi sen parissa. Jos lapsi tarvitsee selkeän tehtävän ja nopean palautteen, avoin rakentelu voi vaatia aikuisen apua idean keksimiseen. Yhdessä voi esimerkiksi sopia, rakennetaanko seuraavaksi leikkipaikka, pieni kylä vai mielikuvituksellinen maamerkki.

Perheen yhteiseen käyttöön avoimuus on sekä etu että pieni haaste. Yhteinen aihe voi antaa kaikille saman lähtökohdan, mutta jokaisella voi olla erilainen näkemys siitä, millainen rakennus on valmis tai mitä alueelle lisätään seuraavaksi. Jos tarkoitus on vuorotella samalla laitteella, lyhyet, selkeästi rajatut vuorot pitävät tekemisen tasapuolisena. Jos taas etsit peliä, jossa perheenjäsenet voivat varmasti pelata yhdessä samassa maailmassa, tarkistaisin ensin, että juuri sellainen käyttötapa on tarjolla; pelkkä rakenteluteema ei vielä kerro, miten moninpelaaminen toimii.

Jos taas etsit kilpailullista pelaamista, monimutkaista taloudenhallintaa tai vahvasti käsikirjoitettua kokemusta, etsisin toisenlaista peliä. Block Worldin vahvuus ei ole siinä, että se pakottaa toimimaan tietyllä tavalla, vaan siinä, että se antaa tilaa omille suunnitelmille. Se on hyvä valinta luovaan puuhasteluun, mutta heikompi vaihtoehto pelaajalle, joka haluaa pelin tarjoavan koko ajan uuden ulkoisen tavoitteen.

Vertailussa tavallisiin rakentelupelien vaihtoehtoihin Block Worldin perusidea sijoittuu selvästi vapaamuotoisen lohkorakentelun puolelle. Tehtävävetoiset pelit antavat usein valmiin syyn rakentaa, kun taas tässä lähtökohtana on pelaajan oma idea. Tämä tarkoittaa vähemmän ohjausta mutta enemmän vapautta valita projektin koko ja suunta. Jos pidät juuri tästä tasapainosta, se voi olla tervetullut vaihtelu; jos tehtävälista on sinulle tärkeä motivaattori, toinen lajityypin peli voi palvella paremmin.

Vertailu kannattaa tehdä sen mukaan, mistä itse haet palkitsevuutta. Jos haluat seurata selkeää tehtäväketjua ja saada jokaisessa vaiheessa uuden ohjeen, valitsisin pelin, joka rakentaa kokemuksen tehtävien ympärille. Jos taas rakentelussa parasta on se, että saat päättää rakennuksen tarkoituksen, mittakaavan ja ympäristön, Block Worldin vapaa lähtökohta on luontevampi. Se ei siis ole automaattisesti parempi kuin ohjatumpi vaihtoehto; se vain siirtää päätösvallan eri paikkaan.

Myös pelisession pituus vaikuttaa siihen, kumpi tyyli tuntuu sopivammalta. Tehtäväpohjainen peli voi olla helpompi napata esiin silloin, kun haluaa nopeasti tietää, mitä tehdä. Block World sopii paremmin pelaajalle, joka viihtyy ajatuksen parissa ja voi jatkaa sitä pienissä paloissa. Jos huomaat käyttäväsi enemmän aikaa seuraavan projektin keksimiseen kuin itse pelaamiseen, ohjatumpi vaihtoehto voi palvella paremmin. Jos ideointi on jo osa nautintoa, tuo sama ominaisuus on sen vahvuus.

Mitä suosiosta ja käytännöstä voi päätellä

Block Worldin keskiarvo on 4,4, ja arvosana perustuu noin 43 tuhanteen arvioon. Asennuksia on yli 10 miljoonaa, joten kyse ei ole aivan pienestä kokeilusta rakentelupelien joukossa. Nämä luvut kertovat laajasta kiinnostuksesta, mutta eivät takaa, että avoin pelityyli sopii juuri sinulle: oma viihtyminen riippuu ennen kaikkea siitä, nautitko itse asetettujen tavoitteiden keksimisestä.

Arviot ja asennusten määrä voivat auttaa huomaamaan, ettei kyse ole aivan tuntemattomasta pelistä, mutta en käyttäisi niitä oman valinnan korvikkeena. Rakentelupelien kohdalla kokemus riippuu paljon omasta mieltymyksestä: pelaaja, joka toivoo valmista tavoitetta, voi pettyä peliin, jota toinen pitää rentouttavana juuri sen avoimuuden vuoksi. Siksi kokeilun aikana kannattaa kysyä itseltään, syntyykö mieleen uusia rakennusideoita vai tuntuuko suunta jatkuvasti puuttuvan.

Peli on ilmainen, ja sen nykyinen versio on 9111. Android-laitteessa käyttöjärjestelmän vähimmäisvaatimus on 7.0. Nämä tiedot helpottavat käytännön päätöstä, mutta ennen lataamista kannattaa silti miettiä omaa pelitapaa: haluatko rentoa rakentelua vai toimintaa, joka kertoo tarkasti, mitä tehdä seuraavaksi?

Maksuton aloitus tekee kokeilusta matalan kynnyksen päätöksen, mutta itse päättäisin jo ennen avaamista, mitä haluan ensimmäisellä kerralla selvittää. Onko rakentaminen tuntumaltaan omaan makuun, ja pystynkö keksimään mielekkään pienen projektin? Näihin kysymyksiin saa vastauksen paremmin lyhyellä, rajatulla kokeilulla kuin sillä, että yrittää heti rakentaa mahdollisimman paljon. Jos alku tuntuu tyhjältä, se voi kertoa pelityylin sopimattomuudesta eikä siitä, että oma idea olisi ollut liian pieni.

Androidin vähimmäisvaatimus kannattaa tarkistaa suhteessa omaan laitteeseen, etenkin jos käytössä on vanhempi puhelin. Sopiva käyttöjärjestelmä ei kuitenkaan yksin takaa, että rakentelu tuntuu miellyttävältä omalla näytöllä tai että pelaaminen sopii juuri omaan tapaan käyttää puhelinta. Minusta järkevin etenemistapa on kokeilla peliä ensin pienellä projektilla ja arvioida samalla, tuntuuko laitteella työskentely luontevalta. Jos huomio kiinnittyy jatkuvasti ohjaukseen eikä itse ideaan, se on olennainen osa omaa käyttökokemusta.

Jos kokeilet peliä, tee ensimmäisestä sessiosta suunnittelukierros. Päätä ensin, millaisen paikan haluat rakentaa, ja aloita yhdestä näkyvästä osasta. Kun perusmuoto on valmis, lisää ympäristöön toiminnallisia yksityiskohtia, kuten kulkureittejä tai pieniä alueita, joilla on oma tarkoituksensa. Näin saat nopeammin käsityksen siitä, tuntuuko rakentelu luontevalta, eikä ensivaikutelma jää pelkäksi päämäärättömäksi kokeiluksi.

Hyvä aloitusprojekti voi olla vaikkapa pieni portti tai aukio, jonka ympärille rakentaminen voi myöhemmin jatkua. Valitse ensin, mistä alueelle tullaan sisään ja mitä haluat nähdä ensimmäiseksi. Sen jälkeen hahmottele pääkohde ja jätä ympärille tilaa. Tämä järjestys on hyödyllinen, koska se antaa rakennelmalle tarkoituksen ennen yksityiskohtia. Jos ensimmäinen versio ei tunnu oikealta, muutos on vielä helppo tehdä, eikä koko maailma ole sidottu yhteen varhaiseen päätökseen.

Kun projekti kasvaa, kannattaa välillä pysähtyä katsomaan kokonaisuutta eikä vain viimeksi rakennettua osaa. Yksittäinen talo voi näyttää hyvältä läheltä mutta jäädä irralliseksi, jos sen ympäriltä puuttuu yhteys muuhun alueeseen. Kulkureitin lisääminen tai avoimen tilan jättäminen voi sitoa osat toisiinsa. Tällainen tarkastelu on hyödyllinen etenkin silloin, kun huomaat rakentavasi paljon mutta maailma ei vielä tunnu yhtenäiseltä. Silloin lisäpalikoiden sijasta ratkaisu voi olla parempi järjestys.

Lopputulos: hyvä luovan tauon peli oikealle pelaajalle

Minun arvioni on, että Block World – Craft Cityn paras puoli on vapaus, ja sen suurin haaste on sama vapaus. Peli antaa rakentelusta innostuneelle tilaa tehdä omannäköisiä projekteja ilman, että jokainen vaihe määräytyy valmiin tehtävän mukaan. Vastapainoksi pelaajan täytyy itse keksiä, mikä tekee seuraavasta pelikerrasta mielekkään.

Patane Globalin peliä kannattaa kokeilla, jos haluat käyttää peliaikaa suunnitteluun ja rakentamiseen etkä kaipaa jatkuvaa ohjausta. Jos taas eteneminen, tarina tai kilpailu ovat sinulle tärkeämpiä kuin oma luova päätösvalta, valitsisin toisen pelin. Omalle ystävälleni suosittelisin tätä erityisesti silloin, kun hänellä on jo mielessä jokin rakennusidea – tai hän haluaa rauhallisen pelin, jossa idean saa keksiä itse.

En suosittelisi sitä ensisijaisesti pelaajalle, joka kyllä pitää rakentamisesta mutta haluaa saada peliltä jatkuvasti palautetta siitä, tekeekö hän oikein. Tämänkaltaisessa avoimessa kokemuksessa onnistumisen mittari on henkilökohtainen: oma rakennus voi olla valmis, vaikka se ei olisi suuri tai yksityiskohtainen. Jos kaipaat ulkoista vahvistusta, tehtäväpohjainen peli voi tuntua selkeämmältä. Jos taas oma arvio ja kokeileminen riittävät, pelin rauhallinen lähtökohta voi olla juuri sopiva.

Lyhyesti: Block World palkitsee kärsivällisen rakentelijan, joka osaa tehdä vapaudesta oman tavoitteensa. Sen äärelle on helppo palata pienissä erissä, kun pitää projektit rajattuina ja rakentaa yksi valmis alue kerrallaan. Silloin lohkomaailma tuntuu omalta luovalta tilalta eikä tyhjältä pelikentältä.

Block World – Craft City sopii siis parhaiten pelaajalle, joka haluaa kokeilla, suunnitella ja muokata maailmaa omaan tahtiin. Jos tunnistat itsesi tästä, ilmainen aloitus tekee kokeilemisesta vaivatonta. Jos etsit valmiiksi rytmitettyä seikkailua, sen sijaan kannattaa suunnata peliin, jossa tavoitteet tulevat peliltä itseltään.