Musiikinsoittaja

Analysoinut Mobexer

Kun etsin puhelimesta musiikkisoitinta, tärkein kysymys on minulle lopulta yksinkertainen: saanko omat kappaleeni soimaan ilman turhaa säätämistä? Tässä Musiikinsoittajan kiinnostavin lähtökohta on paikallisen musiikin toistaminen. Se sopii eri tarpeeseen kuin suoratoistopalvelu, jonka valikoima ja kuuntelu perustuvat verkossa tarjottuun sisältöön. Jos puhelimeen on jo kertynyt omia äänitiedostoja, erillinen soitin voi olla arkisempi ja suoraviivaisempi tapa kuunnella niitä.

Musiikinsoittaja on musiikki- ja äänisovellus, jonka kehittäjä on recorder & smart apps. Sen ydin on MP3-musiikin ja muun puhelimessa olevan musiikin kuuntelu, joten ajattelen sitä ennen kaikkea kirjaston soittimena enkä rajattoman verkkoluettelon korvaajana. Sovelluksen nimi on melko yleinen, joten asennusta valitessa kannattaa tarkistaa, että kyseessä on juuri tämän kehittäjän sovellus.

Paikallisten kappaleiden kuuntelu on sovelluksen olennainen idea

Kun kuuntelen puhelimeen tallennettuja kappaleita, en tarvitse jokaiseen kuunteluhetkeen verkkohakua tai palvelun tarjoamaa musiikkivalikoimaa. Paikallinen kirjasto on jo valmiiksi omani: se voi koostua itse siirtämistäni tiedostoista, vanhoista MP3-kappaleista tai muulla tavalla puhelimeen tallennetusta musiikista. Musiikinsoittajan arvo syntyy siitä, että se keskittyy tämän kokoelman toistamiseen.

Tämä ero vaikuttaa siihen, kenelle sovellus on järkevä valinta. Jos haluan löytää tuntemattoman artistin tai kuunnella kappaleita, joita en omista, suoratoistopalvelu on luontevampi paikka aloittaa. Jos taas olen jo valinnut kuunneltavan musiikin ja haluan päästä siihen käsiksi puhelimesta, erillinen soitin voi vähentää välivaiheita. Oma tiedostokokoelma ja verkosta etsittävä musiikki ovat eri käyttötapoja, eikä niitä kannata sekoittaa toisiinsa sovellusta valitessa.

Ennen kuin arvioin soittimen sopivuutta, tarkistan käytännössä sen, löytyvätkö omat tiedostoni puhelimesta ja näkyvätkö ne kirjastossa järkevästi. Jos kokoelma on hajallaan useissa paikoissa, kannattaa ensin selvittää, mihin kappaleet on tallennettu. Soittimen valinta ei itsessään järjestä tiedostoja tai tuo puhelimeen sellaista musiikkia, jota siellä ei jo ole.

Miltä käyttö tuntuu omassa arjessa

Yksinkertaisin tapa käyttää paikallista soitinta on valita kappale tai albumi kirjastosta ja aloittaa kuuntelu. Sen jälkeen puhelimella voi tehdä tavallisia asioita ilman, että musiikin valitsemiseen pitää palata joka välissä. Kun kuuntelen tuttuja tiedostoja, minulle tärkeintä onkin, että pääsen takaisin omaan kokoelmaani nopeasti ja muistan, mistä jatkaa.

Kirjaston selailussa hyöty näkyy erityisesti silloin, kun kappaleita on enemmän kuin muutama. Yksittäisten tiedostojen avaaminen yksi kerrallaan käy nopeasti raskaaksi, jos kuuntelen albumin tai haluan vaihtaa artistista toiseen. Siksi käytän hetken siihen, että etsin kokoelmasta valmiiksi muutaman sopivan albumin tai kappaleen. Se on pieni rutiini, mutta tekee myöhemmästä kuuntelusta sujuvampaa.

Jos musiikkitiedostojen nimet ovat sekavia, kirjaston selaaminen voi tuntua työläältä riippumatta siitä, mitä soitinta käyttää. Minun käytännön vinkkini on siistiä tiedostojen nimet tai kansiorakenne silloin, kun siirrän musiikkia puhelimeen, eikä vasta sillä hetkellä, kun olen jo lähdössä ulos. Näin soittimessa näkyvä kokoelma on helpompi hahmottaa, eikä kappaleen etsiminen muutu pitkäksi listan läpikäynniksi.

Kannattaa myös miettiä etukäteen, mitä tarkoittaa omassa käytössä “musiikki puhelimessa”. Yhdelle se on tarkasti koottu albumikokoelma, toiselle sekalainen joukko latauksia ja äänitiedostoja. Mitä johdonmukaisemmin olen itse järjestänyt sisällön, sitä luontevammin paikallinen musiikkisoitin palvelee. Sovellus voi toistaa kokoelmaa, mutta kuuntelukokemuksen selkeys alkaa siitä, että tiedän itse, mitä olen tallentanut.

Arjen tilanteet, joissa oma kirjasto kannattaa

Tyypillinen käyttötilanne on työmatka tai kävelylenkki, jolla haluan kuunnella jo valmiiksi valittua musiikkia. Jos olen siirtänyt sopivan albumin puhelimeen etukäteen, minun ei tarvitse käyttää matkan alkua kappaleiden etsimiseen. Valitsen sisällön ennen lähtöä, tarkistan että se löytyy kirjastosta ja voin keskittyä kuunteluun. Tämä on käytännöllinen työnkulku myös silloin, kun en halua rakentaa jokaista kuuntelukertaa verkkopalvelun varaan.

Toinen hyvä esimerkki on kotona tehtävä työ tai muu pitkä rutiini, jonka aikana haluan taustalle omia tuttuja kappaleita. Kun musiikki on valittu etukäteen, soittimen tehtävä on pitää kuuntelu yksinkertaisena: avaan kirjaston, löydän sopivan kokonaisuuden ja jatkan tekemistäni. Tässä käyttötavassa tärkeintä ei ole jatkuva uusien suositusten virta vaan se, että omat kappaleet ovat helposti saatavilla.

Paikallinen kokoelma voi olla hyödyllinen myös silloin, kun haluan kuunnella itse valitsemiani versioita tai äänitteitä. Jos puhelimessa on jo tietty albumi tai omaan käyttöön tallennettu äänitiedosto, en ole riippuvainen siitä, löytyykö sama sisältö jostain suoratoistopalvelusta. Tämä on konkreettinen ero yleisiin musiikkipalveluihin: soitin käsittelee puhelimeen tallennettua sisältöä, kun taas suoratoistopalvelun vahvuus on sen verkossa tarjolla oleva valikoima.

En kuitenkaan lähtisi olettamaan, että jokainen arjen kuuntelutilanne ratkeaa automaattisesti paikallisella soittimella. Jos olen unohtanut siirtää haluamani albumin puhelimeen, se ei ilmesty kirjastoon vain siksi, että avaan sovelluksen. Siksi sovellus sopii parhaiten ihmiselle, joka hyväksyy pienen ennakkovalmistelun ja haluaa sen vastineeksi kuunnella omaa, valmiiksi saatavilla olevaa kokoelmaa.

Miten se eroaa suoratoistosta ja puhelimen perussoittimesta

Suoratoistopalveluun verrattuna Musiikinsoittajan käyttötapa on rajatumpi mutta selkeämpi: aloitan omista tiedostoistani enkä koko maailman musiikkivalikoimasta. Suoratoistopalvelu voittaa, kun haluan löytää uutta kuunneltavaa, seurata palvelun kuratoimia sisältöjä tai pitää kuuntelukokoelmani verkossa. Paikallinen soitin taas on järkevämpi, jos haluan avata puhelimeen jo tallentamani kappaleet ilman, että koko valinta riippuu verkkopalvelun tarjonnasta.

Puhelimen valmiiseen musiikkisovellukseen verrattuna erillisen soittimen kokeileminen voi olla perusteltua silloin, kun nykyinen tapa selata omaa kokoelmaa tuntuu kömpelöltä. Käytännössä vertailu kannattaa tehdä omilla tiedostoilla: löytyvätkö halutut albumit, onko selaaminen ymmärrettävää ja pystynkö aloittamaan kuuntelun ilman turhia vaiheita? Pelkät ominaisuuslistat kertovat vähemmän kuin se, miten sovellus sopii juuri siihen kansiorakenteeseen ja kokoelmaan, jota oikeasti käytän.

En vaihtaisi toimivaa musiikkipalvelua tähän vain siksi, että kyseessä on toinen musiikkisovellus. Jos olen tottunut etsimään kappaleita hakemalla ja kuuntelen jatkuvasti uutta musiikkia, paikallinen kirjasto voi tuntua liian käsin hallittavalta. Toisaalta, jos suoratoistopalvelun käyttö on minulle tarpeettoman raskasta silloin, kun haluan soittaa muutamia omia tiedostoja, erillisen soittimen tehtävä on helpompi ymmärtää.

Myös tallennustila vaikuttaa valintaan, vaikka se ei ole soittimen oma ominaisuus. Paikalliset kappaleet vievät tilaa puhelimesta, joten suuren kokoelman kohdalla minun täytyy päättää, mitä haluan pitää mukana. Suoratoistossa tallennustilan käyttö riippuu palvelun toimintatavasta, kun taas paikallisessa kuuntelussa tiedostojen sijoittelu ja määrä ovat selvemmin omalla vastuullani. Tämä on hyödyllinen vaihtokauppa, jos haluan hallita kokoelmaa itse, mutta huono puoli, jos en halua huolehtia tiedostoista lainkaan.

Ennakkovalmistelu ja muut käytännön rajat

Paikallisen musiikin kuuntelussa tärkein käytännön kysymys on, ovatko kappaleet jo siellä, missä soitin voi käyttää niitä. Jos ne ovat tietokoneella tai toisessa palvelussa, minun pitää ensin siirtää tai tallentaa ne puhelimeen omalla tavallani. Tämä ei ole vaikea ajatus, mutta se on lisävaihe verrattuna siihen, että avaan suoratoistosovelluksen ja etsin musiikin suoraan sen valikoimasta.

Minusta järkevin tapa välttää yllätykset on kokeilla sovellusta ensin pienellä, tutulla kokoelmalla. Valitsen muutaman kappaleen tai yhden albumin, tarkistan että ne löytyvät ja kuuntelen niitä tavallisessa arkitilanteessa. Näin näen nopeasti, sopiiko selaaminen omaan tapaani käyttää musiikkia, ennen kuin käytän aikaa kokoelman järjestämiseen. Tämä on hyödyllisempi testi kuin pelkkä sovelluksen avaaminen ja valikoiden katselu.

Jos kuuntelen usein eri laitteilla, paikalliseen kirjastoon perustuva ratkaisu voi vaatia enemmän huomiota kuin palvelu, joka pitää kuuntelun synkronoituna eri ympäristöissä. Sama pätee, jos haluan jatkaa kappaletta saumattomasti puhelimelta toiselle laitteelle. En valitsisi Musiikinsoittajaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi vain tällaisen monilaitteisen työnkulun vuoksi; siinä tapauksessa valitsisin palvelun, jonka keskeinen vahvuus on kuuntelun jatkuvuus eri laitteiden välillä.

Toinen realistinen raja liittyy siihen, miten huolellisesti oma kirjasto on koottu. Jos sama kappale esiintyy useana tiedostona tai albumien nimet ovat epäyhtenäisiä, valinta voi tuntua sekavalta. Kannattaa siivota ilmeiset kaksoiskappaleet ja nimet ennen kuin syyttää soitinta huonosta selailusta. Samalla on hyvä pitää alkuperäiset tiedostot tallessa muuallakin, jos kokoelman säilyminen on tärkeää; soitinsovellus ei korvaa omaa varmuuskopiointitapaa.

Jos mietin etukäteen, voinko kuunnella ilman yhteyttä, vastaus riippuu ensisijaisesti siitä, ovatko haluamani äänitiedostot jo puhelimessa. Paikallisesti tallennetun musiikin etu on juuri se, ettei kappaleen löytämistä tarvitse aloittaa verkkoluettelosta. Käytännössä tarkistan sisällön ennen lähtöä enkä oleta, että puhelimessa oleva soitin itsessään tuo puuttuvat kappaleet saataville.

Hinnoittelun osalta sovellus on ilmainen, mutta Playn kautta laskutettavaksi ilmoitettu sovelluksen sisäinen osto on 6,99 euroa. Tämä kannattaa huomioida, jos haluan käyttää sovellusta pitkään tai arvioida, sopiiko maksullinen lisäosto omaan käyttöön. Ennen ostopäätöstä kokeilisin ensin, ratkaiseeko sovellus minulle olennaisen asian eli omien tiedostojen vaivattoman kuuntelun. Sovellus ei myöskään itsessään muuta äänitiedoston laatua, joten en odottaisi soittimen yksin tekevän heikosta tallenteesta parempaa.

Kenelle valinta sopii, ja milloin katsoisin muualle

Musiikinsoittaja on kiinnostavimmillaan, jos minulla on jo MP3-tiedostoja tai muuta puhelimeen tallennettua musiikkia ja haluan niille oman soittimen. Se sopii kuuntelijalle, joka pitää siitä, että oma kokoelma on hallittavissa ja valittavissa ilman jatkuvaa uuden sisällön selaamista. Myös ihmiselle, joka kuuntelee samoja albumeita tai kokoamiaan kappaleita uudelleen, paikallisen kirjaston suora käyttö voi olla luontevaa.

Sen sijaan jättäisin sen vähemmälle huomiolle, jos minulla ei ole omia musiikkitiedostoja ja odotan sovelluksen avaavan pääsyn laajaan, verkosta löytyvään musiikkiin. Sellaisessa tarpeessa suoratoistopalvelu vastaa kysymykseen paremmin. Samoin satunnaiselle kuuntelijalle, joka haluaa vain kirjoittaa artistin nimen ja aloittaa kuuntelun, tiedostojen hankkiminen ja järjestäminen voi olla turhaa työtä.

Myös käyttöjärjestelmä vaikuttaa siihen, voiko sovellusta ylipäätään käyttää: Android-laitteelta vaaditaan vähintään versio 5.0. Ikäraja on PEGI 3, joten ikäluokitus ei viittaa aikuisille rajattuun sisältöön. Nämä asiat ovat hyödyllisiä tarkistaa ennen asentamista etenkin silloin, kun sovellusta valitaan vanhempaan puhelimeen tai lapsen laitteelle.

Sovellus on julkaistu 26.7.2018, ja sen nykyinen versio on 235.01. Nämä tiedot auttavat tunnistamaan, mistä sovelluksesta on kyse, mutta oma valintani perustuisi silti ennen kaikkea siihen, löytyykö omasta puhelimestani kuunneltavaa musiikkia. Jos paikallinen kirjasto on minulle tärkeä, arvioin onnistumista käytännössä sen mukaan, miten helposti pääsen siitä kappaleisiin käsiksi.

Sen suosio antaa kuitenkin jonkinlaista kontekstia: keskiarvo on 4,7, ja arvioita on kertynyt noin kaksi miljoonaa. Arvosteluja on noin 870 000, ja sovellusta on asennettu yli sata miljoonaa kertaa. Nämä luvut kertovat laajasta käytöstä, mutta eivät takaa, että juuri oman kokoelmani selaaminen tuntuu minusta hyvältä. Siksi kokeilisin ensin sitä toimintoa, jonka takia olen sovellusta etsimässä, enkä tekisi päätöstä pelkän suosion perusteella.

Jos puhelimen käyttöjärjestelmä ja oma kuuntelutapa sopivat yhteen sovelluksen kanssa, kokeileminen on helppo tapa selvittää, helpottaako se musiikin löytämistä omasta kirjastosta. Minulle ratkaisevaa olisi, pääsenkö muutamalla selkeällä askeleella haluamaani albumiin ja haluanko pitää tiedostot itse järjestettyinä. Jos vastaus on kyllä, tällainen soitin voi olla järkevä rinnakkaistyökalu suoratoistolle. Jos taas tarvitsen ensisijaisesti valtavan valikoiman, uusia löytöjä tai usean laitteen yhteistä kuunteluhistoriaa, valitsisin toisenlaisen musiikkipalvelun.

Koska musiikki on olennainen osa elämääni, olen aina etsinyt täydellistä sovellusta, joka tarjoaa parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Kun törmäsin Musiikinsoittaja-sovellukseen, olin skeptinen, mutta päätin antaa sille mahdollisuuden. Tässä on, mitä opin sen käytöstä.

Ensivaikutelmat ja käyttöliittymä

Aloittaessani Musiikinsoittaja-sovelluksen käytön, huomioni kiinnitti sen selkeä ja käyttäjäystävällinen käyttöliittymä. Sovellus avautuu nopeasti, ja se tarjoaa yksinkertaisen mutta esteettisesti miellyttävän näkymän musiikkikirjastooni. Rakastan erityisesti sitä, miten albumien kansikuvat ja soittolistat on esitetty - ne tekevät selaamisesta helppoa ja hauskaa.

Käyttöliittymä on suunniteltu niin, että kaikki tarvittava on helposti saavutettavissa. Suosikkikappaleiden, -albumien ja -artistien lisääminen "Suosikit"-osioon vie vain pari napautusta, mikä tekee sovelluksen käytöstä intuitiivista.

Laaja musiikkikirjasto

Sovelluksen musiikkikirjasto on vaikuttava. Se kattaa monenlaisia genrejä ja artisteja, joten jokainen löytää takuulla jotain mieleistään. Diggaan erityisesti siitä, että voin etsiä sekä mainstream-hittejä että indie-helmiä yhdestä paikasta. Musiikinhaku on nopeaa ja tarkkaa, mikä on ehdoton plussa.

Lisäksi sovelluksen tarjoamat suositukset perustuvat kuunteluhistoriaani, ja ne ovat osuneet hämmästyttävän hyvin kohdalleen. On kuin sovellus tietäisi musiikkimakuni paremmin kuin minä itse!

Ominaisuudet ja lisätoiminnot

Musiikinsoittaja tarjoaa monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä enemmän kuin pelkän musiikkisoittimen. Yksi suosikeistani on mahdollisuus luoda soittolistoja eri tilanteisiin - olipa kyseessä sitten treeni, rentoutuminen tai bileet, sovellus tarjoaa täydellisen taustamusiikin.

Sovellus sisältää myös offline-kuuntelumahdollisuuden, mikä on kätevää, kun matkaan paikkoihin, joissa verkkoyhteys ei ole luotettava. Ei enää tylsiä hetkiä ilman musiikkia!

Äänenlaatu ja suorituskyky

Äänenlaatu on huippuluokkaa, ja se tekee kuuntelukokemuksesta nautinnollisen. Musiikki kuulostaa kristallinkirkkaalta ja tasapainoiselta, mikä on erityisen tärkeää, kun haluaa nauttia suosikkikappaleistaan täysillä.

Sovelluksen suorituskyky on myös vaikuttava. Se ei hidastele eikä kaadu, vaikka käytänkin sitä pitkiä aikoja kerrallaan. Tämä on ehdottomasti yksi parhaista musiikkisovelluksista, mitä olen kokeillut.

Lopulliset ajatukset

Kaiken kaikkiaan, Musiikinsoittaja on erinomainen valinta kaikille musiikin ystäville. Sen intuitiivinen käyttöliittymä, laaja musiikkikirjasto ja lisäominaisuudet tekevät siitä sovelluksen, jota en voi kuin suositella. Se toimittaa kaiken, mitä musiikkisovellukselta voi toivoa, ja hieman enemmänkin.

Jos etsit musiikkisovellusta, joka yhdistää laadun ja monipuolisuuden, älä epäröi kokeilla Musiikinsoittaja-sovellusta. Se voi hyvinkin olla paras musiikkikaverisi!