PLAYit-All in One Video Player

Analysoinut Mobexer

Kun törmäsin PLAYit-All in One Video Player -sovellukseen, olin heti utelias. Ajattelin, että tämä voisi olla uusi pelastus, kun haluan katsoa videoita ilman, että joudun säätämään miljoonan eri sovelluksen kanssa. No, päätin testata sitä, ja tässä on miltä se tuntui.

Miksi ensivaikutelma puree

Ensimmäisellä viikolla sovelluksen arvo näkyy ennen kaikkea siinä, ettei tavallisen videotiedoston avaamisesta tarvitse tehdä omaa projektiaan. Kun puhelimessa on sekalaisia tallenteita, ladattuja klippejä ja musiikkia, yksi paikka niiden selaamiseen tuntuu käytännölliseltä. PLAYit on videon toisto- ja muokkaussovellusten kategoriassa, mutta omassa käytössäni sen tärkein tehtävä on ollut toiston keskittäminen, ei videoiden varsinainen editointi.

Arjessa tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että palaan junamatkalla katsomaan aiemmin tallennettua videota ja vaihdan sen jälkeen kuulokkeilla musiikkiin. Sovelluksen hyöty ei silloin ole mikään näyttävä erikoistoiminto vaan se, että tiedostot löytyvät samasta sovelluksesta. Jos taas kaikki katseluni tapahtuu suoratoistopalveluissa, tällaisesta paikallisesta soittimesta on vähemmän iloa: se ei korvaa palveluiden omaa sisältövalikoimaa.

PLAYit on maksuton, ja sen ikäluokitus on vanhempien valvonnassa. Sovelluksen kehittäjä on PLAYIT TECHNOLOGY PTE. LTD. Sen keskiarvo on 4,5, ja arvosanoja on kertynyt noin 6,9 miljoonaa. Nämä luvut kertovat laajasta käyttäjäkunnasta, mutta eivät tietenkään takaa, että jokainen tiedosto tai puhelin toimisi samalla tavalla.

Käyttöliittymä ja käytettävyys

Ensisilmäyksellä PLAYit-All in One Video Player näyttää melko yksinkertaiselta. Sovellus on helppo navigoida, ja kaikki tärkeät toiminnot ovat käden ulottuvilla. Käyttöliittymä ei ole täynnä turhia somisteita, mikä tekee siitä ihanteellisen niille, jotka arvostavat suoraviivaista kokemusta.

Kun avasin sovelluksen ensimmäistä kertaa, se skannasi automaattisesti laitteeni tallennustilan ja löysi kaikki media-tiedostot. Tämä oli todella kätevää, koska en joutunut etsimään niitä manuaalisesti. Sovellus tukee monia tiedostomuotoja, mikä on ehdottomasti etu. Ei enää "ei tuettu tiedostomuoto" -ilmoituksia!

Ensimmäinen viikko on vasta helppo osa

Automaattisesti löytyvä sisältö madaltaa aloituskynnystä, mutta järjestäisin omat tiedostot silti järkevästi myös puhelimen kansioihin. Kun videoita kertyy, selkeä kansiorakenne auttaa erottamaan esimerkiksi omat kuvaukset muualta tallennetuista tiedostoista. Näin en joudu luottamaan siihen, että yksi sovellusnäkymä toimii ainoana arkistona. Jos jokin yksittäinen tiedosto ei löydy tai avaudu odotetusti, tarkistan ensin sen sijainnin ja kokeilen avaamista tiedostonhallinnasta; tämä on hyödyllinen varatapa, vaikka päivittäiseen selailuun erillinen soitin onkin nopeampi.

Paikallisen soittimen ja suoratoistosovelluksen ero kannattaa pitää mielessä. Suoratoistopalvelussa sisältö on valmiiksi järjestetty ja jatkuu yleensä palvelun omassa ympäristössä. PLAYitin kaltaisessa soittimessa taas lähtökohtana ovat puhelimeen tallennetut mediatiedostot. Se on etu omille videoille, mutta ei ratkaise sitä, mistä katsottavaa saa. Jos haluan vain painaa toistoa ilman tiedostojen hallintaa, käytän mieluummin sisältöpalvelua; jos minulla on tietty oma tiedosto, erillinen soitin on luontevampi.

Toiminnot, jotka tekevät eron

Yksi asia, joka sai minut innostumaan, oli sisäänrakennettu musiikkisoitin. Voin helposti vaihtaa videoiden ja musiikin välillä ilman, että joudun vaihtamaan sovellusta. Tämä tekee siitä todellisen "kaikki yhdessä" -ratkaisun. Lisäksi, jos haluat kuunnella musiikkia taustalla, sovellus tukee sitä ilman ongelmia.

Sovelluksessa on myös mahdollisuus ladata videoita suoraan verkosta. Vaikka en ole suuri fani videoiden lataamisesta, voin nähdä, kuinka tämä voi olla hyödyllistä niille, jotka haluavat katsoa offline-tilassa. Latausprosessi on yksinkertainen: kopioi linkki ja liitä se sovellukseen, ja se hoitaa loput.

Kuukausien käytössä arvo syntyy rutiinista

Videon ja musiikin yhdistäminen on kätevintä silloin, kun nämä tiedostot kuuluvat samaan arkeen: omat kuvaukset, puhelimeen tallennetut videot ja kuunneltavat kappaleet eivät silloin jakaudu useisiin sovelluksiin. Taustalla soiva musiikki tekee soittimesta käyttökelpoisen myös silloin, kun näyttö ei ole aktiivisen katselun keskipiste. En silti siirtäisi koko musiikkikirjastoa tähän automaattisesti. Jos kuunteluni perustuu soittolistoihin, synkronointiin tai suoratoistoon, erillinen musiikkipalvelu voi olla selkeämpi kumppani.

Verkosta lataaminen on toinen ominaisuus, jonka hyöty riippuu omasta tavasta käyttää sisältöä. Offline-katselu voi olla kätevää matkalla, mutta linkin liittäminen ei itsessään kerro, onko lataaminen sallittua tai mahdollista jokaisesta lähteestä. Käyttäjän kannattaa huomioida lähteen ehdot ja tekijänoikeudet sekä pitää lataamansa tiedostot järjestyksessä, jotta ne löytyvät myöhemmin. En rakentaisi tärkeää katselurutiinia sen varaan, että mikä tahansa verkkovideo olisi aina ladattavissa.

Tekstitysten käytännöllinen puoli

Toinen mukava lisä on tekstitystuki. Usein kohtaan ongelmia, kun yritän käyttää tekstityksiä, mutta PLAYit-All hoiti sen vaivattomasti. Voit jopa säätää tekstityksen fonttia ja kokoa, mikä on hieno ominaisuus, jos katsot videoita pieniltä näytöiltä.

Tekstityksen kokoa kannattaa säätää sen mukaan, katsooko puhelinta kädessä vai asettaako sen hieman kauemmas. Liian pieni teksti rasittaa silmiä, mutta liian suuri peittää kuvaa ja voi tehdä pitkistä riveistä hankalia seurata. Tämä pieni kokeilu kannattaa tehdä ennen pitkää katselukertaa eikä kesken kiinnostavan kohtauksen. Jos tekstitys on erillinen tiedosto, pidän sen samassa kansiossa videon kanssa: näin niiden yhdistäminen on helpompi hahmottaa kuin silloin, kun molemmat ovat hajallaan eri paikoissa.

Sujuva toisto ei poista kaikkia rajoja

Käytön aikana en huomannut merkittäviä viiveitä tai kaatumisia. Sovellus pyöri sujuvasti, vaikka avasin raskaita tiedostoja. Tämä on tärkeä ominaisuus, koska mikään ei ole ärsyttävämpää kuin nykivä toisto juuri kun olet syventynyt johonkin kiinnostavaan.

Yksittäisen sujuvan katselukerran perusteella en silti lupaisi, että jokainen tiedosto toimii kaikissa tilanteissa. Toistoon vaikuttavat itse tiedoston ominaisuudet ja käytössä oleva puhelin, joten ongelmatilanteessa kokeilisin ensin toista tiedostoa ja tarkistaisin, esiintyykö häiriö vain yhdessä videossa. Jos tarkoitus on katsella omia tallenteita, tämä on hyödyllinen perustarkistus eikä syy hylätä sovellusta heti. Jos taas tarvitsen työkalua, jonka pitää käsitellä videoita tarkasti tuotantotyössä, valitsisin erillisen, siihen tarkoitukseen tehdyn ohjelman tavallisen soittimen sijasta.

Milloin sovellus alkaa tuntua ylimääräiseltä

Yhteen sovellukseen keskittäminen vähentää vaihtelua, mutta se voi myös tuntua turhalta, jos nykyinen puhelinsoitin jo avaa omat tiedostoni vaivatta. Samoin suoratoistopalveluiden käyttäjä, jolla ei ole tapana säilyttää videoita laitteella, ei ehkä huomaa pitkäaikaista hyötyä. Sovelluksen arvoa ei ratkaise ominaisuuksien määrä vaan se, palaanko siihen viikoittain oikean tarpeen vuoksi.

Minulle hyvä testi on seurata, mihin tarkoitukseen avaan sovelluksen kuukauden aikana: löytyykö sieltä toistuvasti jokin oma video, musiikkitiedosto tai offline-katseluun sopiva sisältö, vai päädynkö aina takaisin puhelimen oletussoittimeen? Jos käyttö jää satunnaiseksi, yksi lisäsovellus tuo lähinnä uuden paikan etsiä tiedostoja. Jos taas puhelimessa on paljon omaa mediaa ja haluan toiston sekä musiikin samaan työkaluun, kertynyt käyttötapa tekee siitä perustellun osan arkea.

Ylläpito ja maksuttomuuden rajat

PLAYitillä on yli 500 miljoonaa asennusta, ja käytössäni oleva versio on 2.7.48.7. Androidin vähimmäisvaatimuksena on 5.1, joten sovelluksen käyttö edellyttää yhteensopivaa laitetta. Sovellus on maksuton, mutta Playn kautta laskutettavat sovelluksen sisäiset ostot maksavat 1,09–29,99 euroa. Tämä kannattaa huomioida, jos haluan pitää käytön täysin maksuttomana: tarkistan ostokehotteen ennen etenemistä enkä oleta jokaisen tarjotun lisän kuuluvan peruskäyttöön.

Ylläpito on enimmäkseen omaa tiedostohygieniaa. Kun puhelimeen kertyy vanhoja klippejä, soittimen kätevyys ei auta, jos en enää muista, mikä video on missäkin tai mitä voin huoletta poistaa. Siksi suosittelen siivoamaan tarpeettomat tiedostot puhelimen omilla työkaluilla ja pitämään tärkeistä tallenteista varmuuskopiot muualla. Soitin helpottaa katselua, mutta sitä ei kannata sekoittaa varmuuskopiointiin eikä käyttää ainoana paikkana, johon tärkeä video luotetaan.

Lopulliset ajatukset

Kaiken kaikkiaan, PLAYit-All in One Video Player on vaikuttava paketti. Se yhdistää video- ja musiikkisoittimen toiminnot saumattomasti, ja sille on helppoa antaa peukku ylös. Sovellus on intuitiivinen ja monipuolinen, ja se tekee juuri sen mitä lupaa.

Jos etsit yhtä sovellusta, joka voi hoitaa kaikki mediasoittoon liittyvät tarpeesi, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä. Se on kuin taskukokoinen viihdekeskus, joka kulkee mukanasi missä tahansa menetkin!

Kenelle suosittelen sitä pidemmäksi aikaa

Suosittelisin PLAYitiä erityisesti ihmiselle, joka avaa puhelimesta säännöllisesti omia videotiedostoja eikä halua vaihtaa videosoittimen ja musiikkisoittimen välillä. Se sopii myös käyttäjälle, joka katsoo omia tallenteitaan tekstityksillä ja arvostaa mahdollisuutta muuttaa tekstin kokoa. Jos taas teen videoleikkausta, tarvitsen tarkkaa editointia tai käytän lähes pelkästään suoratoistopalveluita, tämä ei olisi ensimmäinen valintani. Sen vahvuus on toiston arjessa, ei siinä, että se korvaisi kaikki videoon liittyvät työkalut.

Minun käytännön suositukseni on kokeilla sitä muutaman tutun tiedoston kanssa ennen kuin tekee siitä puhelimen oletuspaikan kaikelle medialle. Näin näkee nopeasti, löytyvätkö omat videot luontevasti, toimiiko tekstitys omissa katselutavoissa ja onko musiikin kuuntelu samassa sovelluksessa oikeasti hyödyllistä. Kun vastaus on kyllä useamman kerran, sovellus ansaitsee paikkansa. Jos se jää vain ensimmäisten päivien uteliaisuudeksi, puhelimen oma soitin voi olla yksinkertaisempi ratkaisu.